Geenivirheet ja elämäntavat voivat kasvattaa suolistosyöpäriskiä

Suolistosyöpiä diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 3 800. Todetuista syövistä noin viisi prosenttia liittyy sukupolvelta toiselle periytyvään korkean riskin geenivirheeseen. Tunnetuin suolistosyövälle altistava geenivirhe on Lynchin oireyhtymä, jota tavataan noin 400 suomalaissuvussa. Toinen tavallinen geenivirhe on familiaaninen adenomatoottinen polypoosi eli FAP, joka aiheuttaa polyyppeja suolistoon usein jo nuorella iällä.

Perinnöllistä suolistosyöpää voi epäillä, jos:

• vähintään kolme lähisukulaista on sairastunut suolistosyöpään.
• ainakin yksi sairastuneista lähisukulaisista on ollut alle 50-vuotias.
• lähisuvussa tavataan suolistosyövän lisäksi kohdunkaula-, virtsatie- tai munuaissyöpiä.

Syövälle altistava geenivirhe löytyy laboratoriodiagnostisesti

Geenivirhe lähisukulaisella ei tarkoita sitä, että se automaattisesti toisi mukanaan syövän. Jos vanhemmalla tavataan geenivirheeseen perustuva syöpä, se periytyy jälkeläisille noin 50 prosentin todennäköisyydellä. Geenivirheen kantajista noin 50–80 prosentille voi kehittyä syöpä, mikäli tilanteeseen ei puututa ajoissa.

Geenivirheeseen perustuvaa riskiä suolistosyövän kehittymiseen on mahdollista tutkia. Geenivirhe on mahdollista todeta suolistokasvaimesta otetuista näytteistä laboratoriossa. Jos geenivirheeseen perustuva syöpä todetaan ja geenivirhe saadaan kromosomistosta paikallistettua, voidaan suvun muiden jäsenien mahdollinen geenivirheen olemassaolo todeta myöhemmin verinäytteestä.

Jos suvusta löytyy suolistosyövälle altistava geenivirhe, varmin tapa estää syövän kehittyminen on käydä säännöllisesti tähystyksessä. Geenivirhettä kantavien tähystykset aloitetaan yleensä noin 20 vuoden iässä ja niissä käydään 2–3 vuoden välein. Tähystämällä on mahdollista löytää pahanlaatuisen kasvaimen esiasteita eli hyvänlaatuisia polyyppeja, jotka ajan kanssa voisivat kehittyä pahalaatuisiksi syöpäkasvaimiksi. Tähystyksen yhteydessä nämä polyypit voidaan samalla yleensä myös poistaa.

Syövän kehittymiselle ei aina löydy yksittäistä syytä – elintavoilla voi vaikuttaa

Lähisukulaisen syöpä ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että suvusta löytyisi syövälle altistava geenivirhe. Syövän puhkeaminen voi johtua monista tekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksista. Geenivirheiden lisäksi riskiin vaikuttavat vähemmän vahvasti periytyvät ominaisuudet ja varsinkin elämäntavat.

Joskus syöpä voi yllättää, vaikka eläisi terveellisesti eikä suvusta löytyisi mitään altistavia tekijöitä. Syövät ovat viime vuosikymmeninä selvästi lisääntyneet ja Suomessa jo pitkään on joka vuosi niitä todettu enemmän kuin edellisenä vuonna. Sairastuessa ei siis kannata liikaa jäädä pohtimaan syövän syitä vaan hyväksyä, että aina syövän puhkeamiselle ei löydy selitystä.

Suolistosyövän riskiä voi vähentää liikunnalla ja muulla fyysisellä aktiivisuudella. Lisäksi kuitupitoinen ruokavalio ja erityisesti täysjyväviljat sekä riittävä kalsiumin saanti pienentävät syövän riskiä.

Perintötekijöiden lisäksi suolistosyövän riskiin vaikuttavat:

• ylipaino, erityisesti keskivartalolihavuus
• vähäinen liikunta
• runsas alkoholinkäyttö (kaksi ravintola-annosta vuorokaudessa tai enemmän)
• punainen liha ja prosessoidut lihavalmisteet
• tupakointi
• muut sairaudet, kuten tulehduksellinen suolistosairaus IBD ja Crohnin tauti.

Varhainen syöpäalttiuden selvittäminen kannattaa

Lähisukulaisen syöpä voi aiheuttaa kuormitusta ja huolta myös omasta terveydestä. Paras tapa käsitellä ajatuksia on keskustella niistä asiantuntijan kanssa ja selvittää oma terveydentila.

Suurin osa suolistosyövistä kehittyy hyvänlaatuisen adenoomapolyypin kautta. Tämä tarkoittaa, että suolistosyöpä on alkuvaiheessa ennen syöväksi kehittymistään hyvänlaatuinen suolen limakalvon polyyppimuutos. Läheskään kaikista hyvänlaatuisista polyyppimuutoksista ei kuitenkaan kehity syöpää. Näiden erottaminen toisistaan tähystyksessä on mahdotonta ja sen vuoksi kaikki tähystyksessä todetut muutokset pyritään poistamaan. Muutosten riittävän aikaisella poistamisella hyvänlaatuisessa vaiheessa voidaan estää suolistosyövän kehittyminen.

Suolistosyövän riskin varhainen selvittäminen voi tuoda mielenrauhaa ja lohtua. Vaikka mahdolliset löydökset jännittäisivät ja pelottaisivatkin, syövän ennaltaehkäisy tähystystutkimusten avulla on aina helpompaa kuin sairauden hoito.

FIT-testi havaitsee suolistosyövän riskin oireettomilta

Suolistokasvainten seulonta tuli lakisääteiseksi Suomessa vuoden 2022 alussa. Seulonta kuuluu kotikunnan tehtäviin. Suolistosyövän seulontaan kutsutaan tällä hetkellä 60–70-vuotiaita. Jatkossa ikäryhmää on suunniteltu laajennettavan. Suolistosyövän seulontaan voi yksityisesti hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä, sukutilanteesta tai elämäntavoista. Docrateen asiantuntijat suosittelevat suolistosyövän riskin havaitsevaa FIT-testiä kahden vuoden välein yli 50-vuotiaille. Docrateelta saatava testi on sama, mitä käytetään myös seulonnassa. Kaikki käytössä olevat ulosteen piiloverta tutkivat testit eivät ole samanlaisia eli immunologisia testejä.

Lue lisää FIT-testistä

Lue, millaiset on suolistosyövän riskitekijät ja milloin tutkimuksiin kannattaa mennä