Mitä hyötyä on geenitiedosta?

Tieto eri syöpien geneettisestä taustasta on lisääntynyt ajan saatossa merkittävästi. Jo tällä hetkellä geeni- ja molekyylitieto hyödyttää niin rintasyövän kuin muidenkin syöpien hoitoa monin eri tavoin.

Rintasyövän ennaltaehkäisyn tulokulmasta merkittävää on ollut perinnölliselle rintasyövälle altistavien BRCA 1- ja BRCA 2- geenien tunnistaminen. Se, löytyykö ihmiseltä näitä geenejä, voidaan Docrates Syöpäsairaalan lääkehoidon kliinisen asiantuntijan Katri Siltasen mukaan tutkia geenitestillä keltä tahansa, mutta erityisen suositeltavaa testiin hakeutuminen on silloin, jos lähisuvusta moni on sairastunut rinta- tai munasarjasyöpään ja vieläpä nuorella iällä.

– Mikäli asia mietityttää omalla kohdalla, kannattaa hakeutua perinnöllisyyslääkärin vastaanotolle. Lääkäri keskustelee potilaan kanssa tämän tilanteesta ja suosittelee tarvittaessa geenitestiä. Mikäli testitulos osoittaa, että riski löytyy, voidaan tapauksesta riippuen suunnitella esimerkiksi yksilöllinen, keskimääräistä useammin ja tarkemmilla menetelmillä tapahtuva seuranta. Näin ollen syöpä on mahdollista löytää varhain, jolloin siitä on myös todennäköisempää parantua kokonaan, Siltanen sanoo.

Geenitesti kertoo, tarvitaanko sytostaatteja ollenkaan

Tänä päivänä geeni- ja molekyylitietoa hyödynnetään rintasyövän hoidossa myös diagnoosia ja ennustetta tehdessä ja edelleen kullekin potilaalle sopivinta hoitokokonaisuutta ja hoidon jälkeistä seurantaa suunniteltaessa.

Pitkään vakiintunut toimintatapa on ollut esimerkiksi estrogeeni- ja progesteronireseptoristatuksen määrittäminen jo heti hoitojen alkupuolella. Mikäli patologi toteaa syövän olevan edellä mainittujen suhteen positiivinen, voidaan aloittaa hormonihoito, jolla pystytään usein hillitsemään tehokkaasti syövän kasvua.

Katri Siltanen kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana myös HER2-reseptoristatuksen määrittämisestä on tullut osa arkipäivää. Mikäli potilaan syöpä on HER2-positiivinen, voi hän hyötyä tietyistä täsmälääkehoidoista. Näitä täsmälääkkeitä on nykyisin saatavilla useita.

Edellä mainitut ovat esimerkkejä rintasyövälle tyypillisimmistä geenimutaatioista, ja monesti sopivan hoidon löytymisen kannalta näiden ”perusmutaatioiden” tutkiminen riittääkin hyvin.

Toisaalta geenitietoa voitaisiin Siltasen mukaan hyödyntää paljon nykyistä enemmän turhien sytostaattihoitojen poiskarsimisessa. Normaalisti sytostaatit kuuluvat rutiininomaisesti leikkauksen jälkeiseen liitännäishoitoon.

– Tietyissä paikallisissa rintasyövissä ei voida varmuudella sanoa hyötyykö potilas sytostaateista vai ei. Tällöin lääkäri voi saada Oncotype DX -nimisestä geenitestistä lisäapua päätöksentekoon. Jos testitulos osoittaa, ettei hyötyä ole, ei sytostaatteja kannata tällöin antaa. Näin voidaan ennustetta huonontamatta välttää sytostaattien aiheuttamat haittavaikutukset, mikä on potilaan elämänlaadun kannalta merkittävää. Kyseinen testi on erittäin hyödyllinen, Siltanen toteaa.

Harvinaiset mutaatiot ja täsmälääkkeet

Erilaisilla laajemmilla genomiprofiloinneilla voidaan lisäksi selvittää, löytyykö potilaan syövästä muita harvinaisempia mutaatioita ja hakea näihin mahdollisesti sopivia täsmälääkkeitä. Siltasen mukaan nämä profiloinnit ovat yleensä kaikkein hyödyllisimpiä siinä vaiheessa, kun rintasyöpä on levinnyt laajemmalle, kuten keuhkoihin tai maksaan, eikä muita ilmeisiä tutkittuun tietoon perustuvia hoitovaihtoehtoja ole.

– Tällaisia testejä ovat muun muassa FoundationOne CDx ja FoundationOne Liquid –testit. Ensimmäinen tehdään kudosnäytteestä ja toinen verestä. Lisäksi sopivia täsmälääkkeitä voidaan hakea muun muassa Caris MI Profile – ja OncoDEEP Monitoring Solution –geenitestien avulla. Testit eroavat hieman toisistaan, ja on lääkärin tehtävä arvioida, mikä testi sopii kullekin potilaalle parhaiten.

Parhaassa tapauksessa testien avulla voidaan löytää juuri kyseisen potilaan harvinaisempaan geenimutaatioon sopiva täsmälääke. Mikäli lääke ei ole vielä myyntiluvallinen, voidaan lääkkeen saamiseksi sairaalaan hakea erityislupaa.

– Tämä vaatii lääkäriltä ja farmaseutilta paljon työtä, mutta parhaimmassa tapauksessa potilas voi saada käyttöönsä lääkkeen, jolla hän saavuttaa jopa vuosia lisää hyvälaatuista elämää, Siltanen sanoo.

Uusilla lääkkeillä sairaus voidaan siis saada ikään kuin uinumaan. Tulevaisuuden toive onkin, että niin kuin monia muitakin sairauksiamme, myös syöpää pystyttäisiin hoitamaan yhä enemmän kroonisena sairautena. Vaikka tauti ei täysin paranisi, lääkkeiden avulla olisi mahdollista pitää se kurissa.

– Uudet täsmälääkkeet ovat myös siitä mukavia, että haittavaikutukset ovat niillä vähäisemmät kuin sytostaateilla, Siltanen kertoo.

Yksittäisistä geenitiedoista kohti laajempaa kokonaiskuvaa

Aina täsmälääkettä ei kuitenkaan valitettavasti löydy ja vaikka löytyisikin, se ei välttämättä toimi toivotulla tavalla. Tämä johtuu siitä, että jokaisen potilaan syöpä on oma ainutlaatuinen yhdistelmänsä erilaisia geenimutaatioita, ja täsmälääke, joka kohdistuu tiettyyn geenimutaatioon, ei välttämättä ole juuri kyseisen potilaan syövässä ratkaisevassa asemassa.

Docrates Syöpäsairaalan yksilöllisen syövänhoidon ylilääkäri Juha Konosen mukaan syövän geenivirheet voivat kuitenkin ajan kanssa sekä vasteena hoidoille muuttua, minkä takia geenitestausta pitäisi tehdä useammin hoitojen edetessä. Näin menetellen syöpään voi toisena ajankohtana löytyäkin sopiva täsmälääke tai hoitostrategiaa voidaan tarvittaessa muuttaa, jos huomataan, että tietyn lääkkeen teho laskee.

Haasteena on siis syöpien valtava heterogeenisyys sekä niiden ajallinen geneettinen muuntuminen. Tietomme tästä kaikesta on vielä toistaiseksi puutteellista. Konosen mukaan seuraavaksi yksittäisten geeni- ja molekyylitietojen sijasta pitäisikin päästä laajempaan kokonaiskuvaan siitä, mitkä muutokset tietyn potilaan syövän taustalla vaikuttavat.

Tämän asian selvittämiseksi tarvitaan uudenlaisia kuvantamismenetelmiä, joilla pystytään reaaliaikaisesti näkemään, mitä biologisia prosesseja elimistössä kokonaisuudessa tietyllä hetkellä tapahtuu.

Kononen uskoo, että pian ollaan myös siinä pisteessä, että syöpää pystytään analysoimaan yksittäisen solun tasolla. Tämä auttaa pääsemään saman kasvaimen sisällä olevien geneettisesti erilaisten solupopulaatioiden jäljille.

Mitä kokonaisvaltaisemmin jokaisen potilaan syövän geneettinen tausta siis aukeaa, sitä yksilöllisempiä hoitostrategioita pystymme jatkossa tekemään ja sitä parempi on syövänhoitomme tulevaisuus.

Miten geenitestejä hyödynnetään syövänhoidossa?

• Perinnöllisen syöpäriskin selvittäminen
• Diagnoosin ja ennusteen tekeminen sekä sopivan hoitokokonaisuuden ja hoidon jälkeisen seurannan suunnittelu
• Sopivan lääkehoidon hakeminen
• Turhien hoitojen välttäminen

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n Rinnakkain-lehdessä, 03/2020.