Päivä rintasyöpäkirurgin matkassa

Rintasyöpäkirurgin päivä alkaa

07:45 Tammikuisena pakkasaamuna ulkona on vielä pilkkopimeää, kun saavun sisään Aava Sairaala Kampin ovista Helsingin Annankadulla. Sisällä sairaalan leikkausosastolla minua odottaa kirurgi Jari Viinikainen, joka valmistautuu päivän leikkaukseen.

Jari Viinikainen on kokenut plastiikkakirurgian erikoislääkäri, jonka erikoisalaa ovat muun muassa vaativat rintasyöpäleikkaukset. Jari työskentelee päätoimisesti rintasyövän parissa yksityisessä Docrates Syöpäsairaalassa, jossa koko rintasyövän hoitopolku on leikkauksia lukuun ottamatta saatavilla saman katon alla Ruoholahdessa. Rintasyövän hoito toteutetaan siten, että vastaanotot, tutkimukset, lääkehoidot ja sädehoito sekä kuntoutus ja seuranta tapahtuvat Docrateella, ja kirurgiseen hoitoon puitteet tarjoaa Aava Sairaala Kamppi.

Docrates Syöpäsairaalan ja Aava Kampin hoitopolku on hiottu saumattomaksi siten, että lääkärit ja hoitajat työskentelevät läheisessä yhteistyössä, ja potilaan hoitotiimi pysyy samana koko hoitopolun ajan. Docrateella jokaisella potilaalla on oma hoitaja, joka vastaa siitä, että asiat sujuvat mahdollisimman jouhevasti ja nopeasti. Hän auttaa potilasta käytännön asioissa ja toimii tukena koko hoitopolun.

Valmistautuminen rintasyöpäleikkaukseen

08:00 On aika lähteä tapaamaan päivän potilasta. Tänään hoitoon on tulossa nuori rintasyöpäpotilas, joka on hakeutunut Docrates Syöpäsairaalaan sen jälkeen, kun hänen rinnastaan hyvänlaatuisena leikattu patti paljastuikin patologin tutkimuksessa pahanlaatuiseksi. Varsinainen syöpäkasvain on siis jo leikattu, mutta tänään rinta tullaan poistamaan kokonaisuudessaan kasvaimen laadusta ja potilaan nuoresta iästä johtuvan korkean uusiutumisriskin vuoksi.

Saavumme huoneeseen, jossa potilas valmistautuu leikkaukseen yhdessä läheistensä kanssa. Huoneessa Jari tarkistaa vielä tehtyjen tutkimusten tulokset ja leikkaussuunnitelman. Keskustelun tueksi hän on tuonut mukanaan tulosteita muun muassa vartijakartasta ja TT-kuvauksesta.

Tapaamisessa potilas kiinnittää huomiota tähden muotoisena vartijakartassa loistavan vartijaimusolmukkeen kokoon.”Tämä kertoo ennemminkin kuvauksessa käytettävän merkkiaineen säteilyn määrästä, ei yhtään koosta. Todellisuudessa sen koko on yleensä sentin pari”, Jari rauhoittaa.

08:05 Jari hahmottelee tussilla leikkaussuunnitelman potilaan iholle. Näin potilaskin näkee jo etukäteen, minkälainen ja minkä kokoinen leikkausalue tulee loppujen lopuksi olemaan.

Piirrokset auttavat myös kirurgia. ”Nämä ovat vähän niin kuin maamerkkejä tässä, koska makuuasennossa rinnan muotoa ei hahmota samalla tavalla”, Jari selittää.

Potilaalta tullaan tänään leikkaamaan oikea rinta. Lisäksi kainaloon tehdään pieni avaus vartijaimusolmukkeen poistamiseksi. Tunnelma valmistautumishuoneessa on lempeä ja rauhallinen, ja ajoittain vitsailevan potilaan ja kirurgin kanssakäymisestä välittyy jaettu luottamus.

08:10 Ennen leikkausvalmisteluiden alkamista Jari ottaa vielä valokuvat potilaasta eri suunnista, jotta leikkauksen tulosta voidaan verrata alkuperäiseen myös jälkikäteen. Lopuksi hän käy vielä läpi leikkauksen kulun ja pitää huolta, että potilas saa vielä ennen toimenpidettä vastaukset kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Rintasyöpäleikkaukset ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto riippuu myös siitä, minkälainen leikkaus tehdään. Tänään arviolta 3-4 tuntia kestävässä leikkauksessa potilaalle tullaan tekemään vartijasolmukkeen poiston jälkeen rinnan poisto siten, että rinnan iho ja nänni säästetään. Rinnan poistaminen tehdään pienestä avauksesta, mikä tekee leikkauksesta teknisesti haastavan. Leikkaus vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta koska rinnan iho jää hyvin ohueksi ja sen verenkierto vaurioituu helposti. Poistetun kudoksen tilalle rintalihaksen alle tullaan laittamaan täytettävä kudoslaajenninproteesi. Leikkauksen jälkeen potilaalle puetaan tukiliivit, joiden tarkoitus on tukea uutta rintaa.

Jari kertoo tulevansa tapaamaan potilasta leikkauksen jälkeen heräämöön sekä seuraavana aamuna. Leikkausta ennen potilas nukutetaan. ”Tämä päivä meneekin sitten nukkuessa”, potilas naurahtaa.

Huoneesta poistuessa törmäämme potilaan luokse seuraavaksi matkalla olevaan anestesialääkäriin. ”Hei, minä olen Nukkumatti”, hän tervehtii hymy huulillaan.

08:15 Sillä aikaa kun potilas on anestesia- ja leikkaustiimillä valmisteltavana, Jari juo aamukahvit. Istahdamme heräämön viereiseen henkilökunnan kahvitilaan juttelemaan.

Jari kertoo kollegoilleen, että päivän leikkaus tulee olemaan niin sanottu nänninsäästävä leikkaus, jossa koko rinta poistetaan koukun muotoisesti nännipihaa kiertävän leikkaushaavan kautta. Puuttuvan rinnan paikalle lisätään proteesi.

”Minulla on oikein hyvät fiilikset leikkauksesta. Tämän tyyppisiä leikkauksia minulla ei ole joka viikko”, Jari toteaa.

Nykypäivänä kokorinnanpoistot ovatkin hieman harvinaisempia, kun säästävät rintasyöpäleikkaukset ovat yleistyneet käyttöön aina kun mahdollista. Leikkaustekniikan valinnassa on kuitenkin tärkeää, että mahdollisten riskien minimoiminen on etusijalla.

08:30 Jari saa tiedon, että potilas on viety nukutettavaksi. Hän siirtyy toimistoon tulostamaan leikkauksessa tarvittavat dokumentit valmiiksi.

”Kuin kilpailulajissa, leikkauksessakin jokainen lähtö jännittää. Se kertoo, ettei homma ole tekijälleen yhdentekevää. Paineet ovat kovat osittain myös siksi, että asetan itse itselleni kovat tavoitteet lopputuloksen suhteen. Hyvän tuloksen saavuttaminen on helppoa, mutta erinomaisen tuloksen saavuttamiseksi on nähtävä enemmän vaivaa”, Jari pohtii.

”Tänään on luvassa vain yksi leikkaus, eli aikataulupaineita ei ole. Tosin en muutenkaan leikkaa kilpaa kellon kanssa, vaan pyrin parhaaseen lopputulokseen – vaikka se veisi enemmän aikaa”. Työskentelyä helpottaa Aavan osaava leikkaushoitotiimi.

”Porukka on todella osaava ja yhteishenki on hyvä. Tästä on muodostunut vähän kuin perhe ja tänne on aina kiva tulla. Leikkaussalissa vietämme kuitenkin aika pitkiä aikoja keskenään hyvin lähekkäin. Leikkaaminen olisi paljon haastavampaa, jos leikkaustiimi ei olisi tuttu, luotettava ja joustava.”

Kellon lähestyessä tasan yhdeksää Jari käy vielä läpi viimeiset rutiinihommat, kunnes tulee aika siirtyä leikkaussalin puolelle.

Leikkaussalissa tapahtuu

09:05 Hoitaja asettelee potilaan kuvia ja tutkimustuloksia esille leikkaussalin seinällä olevaan magneettisella maalilla maalattuun puuhun. Puun on maalannut yksi Aavan hoitajista, ja se tuo muuten steriiliin saliin lempeää tunnelmaa. Muutenkin Aavan K1B -leikkausosasto on käyttötarkoituksestaan huolimatta tunnelmallinen paikka. Niin potilaan valmistautumishuone, henkilökunnan taukotila, kirurgin työhuone, leikkaussali kuin heräämökin ovat lähellä toisiaan, jolloin potilas on jatkuvasti valvonnassa hyvissä käsissä.

9:10 Jarin saapuessa saliin hoitaja käy ennen leikkauksen alkamista läpi potilaan tiedot ja leikkaussuunnitelman: nimi, ikä, leikattava rinta, toimenpide, esitiedot, ja niin edelleen. Tällaisia rutiineja varten leikkaustiimillä on käytössään tarkistuslista, samaan tapaan kuin lentokoneissa.

”Tässä on turvallisuussyistä kirjattu kaikki, mitä meidän pitää tehdä. Lista saatetaan myös potilaan tietoon ennen leikkausta, jotta hänkin tietää, mitä tulee tapahtumaan. Tämä kone ei lähde, ennen kuin tämä on käyty läpi”, minulle kerrotaan.

9:12 Jari lähtee käsipesulle, jonka jälkeen puetaan leikkaustakki ja hanskat. Leikkaussalissa steriiliys on ehdottoman tärkeää: erityisesti leikkauksissa, joissa käytetään potilaaseen implantoitavia vierasesineitä.

9:15 Toimenpide aloitetaan paikantamalla vartijaimusolmukkeet säteilyilmaisimella eli gammadetektorilla. Radioaktiivinen merkkiaine on kertynyt kasvainta lähinnä oleviin imusolmukkeisiin, jotka pystytään sen avulla löytämään. Laitteen piippaava ääni auttaa tunnistamaan kertymät ilman, että kirurgin tarvitsee katsoa näyttöruudulla olevia numeerisia arvoja koko aikaa. Oikean paikan löytyessä ryhdytään heti tositoimiin.

09:25 Vain viisi minuuttia leikkauksen alkamisen jälkeen on patologille levinneisyystutkimusta varten lähetettävä vartijaimusolmuke saatu irti kainaloon tehdystä sormenpään kokoisesta aukosta. Solmuke kääritään kosteaan harsoon ja siirretään näytepurkkiin, josta se edelleen pakataan kirjekuoreen, jonka hoitaja lähettää taksilla pikalähetyksenä tutkimuksiin suoraan patologian laboratorioon. Laboratoriossa näytettä osataan jo ennakkoilmoituksen ansiosta odottaa.

Vartijasolmukebiopsia on merkittävä osa rintasyöpäleikkausta. Ennen 1990-lukua rintasyövän yhteydessä tyhjennettiin aina saman puolen kainalo kaikista imusolmukkeista. Nyt vartijasolmukkeiden tutkimisen perusteella voidaan tunnistaa potilaat, joilla on imusolmukemetatastaasi ja tehdä vain heille imusolmukkeiden poistoleikkaus. Näin noin kaksi kolmasosaa potilaista välttää tarpeettoman imusolmukealueen tyhjentämisleikkauksen ja siihen liittyvät haittavaikutukset. Imusolmukkeiden tilanteella on myös tärkeä ennusteellinen merkitys ja se vaikuttaa liitännäishoitosuunnitelmiin merkittävästi.

Sillä aikaa kun hoitaja lähtee viemään patologinäytettä taksiin, Jari aloittaa hoitosuunnitelman mukaisen rinnanpoiston. Leikkaussalissa ilmapiiri on rento, kun tiimi vaihtaa työn lomassa kuulumisia ja puheenaiheet vaihtelevat taloprojekteista presidentinvaaleihin ja oopperaan.

09:40 Näytteen lähettänyt hoitaja palaa leikkaussaliin ja asettaa puhelimen valmiiksi odottamaan patologin soittoa. Leikkauspöydällä käynnissä on leikkauksen haastavin ja hitain osuus, kun Jari poistaa rintaa sisältäpäin, säilyttäen rinnan päällisen ihon ja nännin sekä ihon sisäisen verenkierron. Työ on pikkutarkkaa ja etenee hitaasti, mutta Jarin keskittyminen pysyy, eikä jutustelu työn lomassa tuota vaikeuksia. Kokeneen kirurgin luontevuus työssään on ihailtavaa.

Koska kirurgin veitsi käyttää leikkaamiseen sähkövirtaa, on potilaaseen kiinnitetty ns. elektrodilevy, eli eräänlainen metallinen tarra, joka johtaa sähköä estäen palovammojen syntymisen. Levy onkin yksi niistä syistä, miksi esitiedoissa potilaalta kysytään metalliosista vartalossa – levyä kun ei saa asettaa turvallisuussyistä sellaisen päälle.

10:11 Kun iho on saatu irrotettua rintakudoksesta, vuorossa on rintakudoksen irrottaminen rinnan takana olevasta suuresta rintalihaksesta. Lihaksen pinnalla oleva lihaskalvo poistetaan rinnan mukana, jotta voidaan olla varmoja ettei yhtään rauhaskudosta jää lihakseen kiinni.

Leikkauksessa asetettava kudoslaajenninproteesi on väliaikainen ratkaisu. Se voidaan asettaa lituskaisena kokonaan rintalihaksen taakse ja täyttää leikkauksen jälkeen muutaman viikon kuluessa suolaliuoksella haluttuun kokoon. Proteesin päällä oleva lihas suojaa sitä. Tämä mahdollistaa sen, että liitännäishoidot voidaan aloittaa nopeasti leikkauksen jälkeen. Liitännäishoitojen jälkeen kudoslaajenninproteesi voidaan turvallisesti vaihtaa joko pysyvään silikoniseen implanttiin tai korvata omakudossiirteellä.

Nuorelle potilaalle kestävin ratkaisu olisi omasta kudoksesta rakennettu rinta. Tämä on kuitenkin merkittävästi suurempi leikkaus, johon potilas ei tässä vaiheessa ollut halukas.  Nyt syövästä eroon pääseminen oli etusijalla.

10:21 Jari havahtuu salin hiljaisuuteen. ”Yleensä instrumentoiva hoitaja laulaa tässä vaiheessa”, hän vitsailee. Keskustelu jää kuitenkin kesken, kun puhelin soi. Patologi soittaa vartijasolmukkeen tutkimustuloksesta. Hoitaja laittaa puhelimen Jarin korvalle.

Puhelu tuo mukanaan hyviä uutisia: vartijasolmuke on puhdas, eli syöpä ei ole levinnyt imusolmukkeisiin eikä kainaloa tarvitse tyhjentää. Leikkaussuunnitelmaa ei siis tarvitse muuttaa.

11:30 Noin tunnin päästä rinta on saatu poistettua. Seuraava tehtävä on tehdä lihakseen eräänlainen tasku proteesin asettamista varten. Tässä tapauksessa taskun tekeminen vaatii hieman ylimääräistä työstämistä, sillä rintalihas ei ulotu rinnan alaosaan saakka.

”On hyvä kun potilaalla on paksu ja vahva lihas, sillä leikkaus menee helpommin”, Jari iloitsee. ”Joskus potilaan rintalihas voi olla ohutta ja haperoa kuin märkä paperi.”

12:12 Hoitotiimi alkaa valmistella tarvikkeita proteesin asettamista varten. Proteesi on pakattu moninkertaisesti. Viimeisimmät kerrokset ovat steriilejä, joissa proteesi annetaan instrumentoivalle hoitajalle. Proteesi kylvetetään antibioottiliuoksessa tulehdusriskin minimoimiseksi.

Potilaalle asetettava proteesi on niin kutsuttu kudoslaajenninproteesi, eli eräänlainen tyhjä pussukka, jota tullaan täyttämään pikkuhiljaa keittosuolalla. Normaali implantti ei mahtuisi potilaalle heti vaan vaatisi joko synteettistä tai biologista verkkoa implantin tueksi. Näiden käyttöön liittyy omat ongelmansa ja komplikaatioriskinsä. Syöpäpotilaalla komplikaatioita pyritään viimeiseen asti välttämään, koska ne viivästyttävät liitännäishoitojen aloitusta ja huonontavat ennustetta.

Vaikka kudosta leikataan melko suurelta alueelta, leikkausarpi tulee olemaan pienehkö ja huomaamaton.

12:20 ”Nythän tää on hyvä, nyt mä oon tyytyväinen!”, Jari hihkaisee leikkauspöydän äärestä. Tasku on valmis ja proteesin asettaminen voi alkaa. Toimenpiteen vaihtuessa Jari vaihtaa uudet hanskat ja esittelee tuplahanskojen alimpana olevia vihreitä indikaattorihanskojaan, jotka pystyvät vaihtamaan väriä merkiksi siitä, jos ulompi hanska rikkoutuu. Kaksinkertaisilla hanskoilla pystytään vähentämään kontaminaatioriskiä, joka aiheutuisi rikkoutuneesta hanskasta.

12:28 Ennen proteesin asettamista varmistetaan vielä, että kudoslaajenninproteesi on imetty tyhjäksi ylimääräisestä ilmasta. Kudoslaajenninproteesiin kiinnitetään vielä ihon alle piilotettava täyttöportti, jonka kautta rintaa voidaan myöhemmin täyttää suolaliuoksella. Täyttöportti asetetaan niin, että se ei paina rintaliiveissä ja voidaan aikanaan poistaa helposti. Lisäksi rinnan ihon alle asetetaan letku, ns. laskuputki, haavaonkaloon kertyvän kudosnesteen poistoa varten viikoksi.

12:32 Proteesi on paikallaan ja on aika aloittaa taskun kiinniompelu. Ompeleminen on tarkkaa puuhaa, sillä terävä neula voi tehdä proteesiin reiän, jolloin proteesi on käyttökelvoton.

Kun lihas on saatu suljettua, Jari huokaa helpotuksesta. ”Tämä on vähän sellainen vaihe leikkauksessa, että huh, nyt se on ohi!”. Uutta proteesia täytetään heti keittosuolalla – tällä kertaa nestettä lisätään noin 50ml.

12:52 Jari sulkee leikkaushaavaa ammattilaisen ottein, ja jälki on siistiä ja tasaista. ”Hyvän kudosparanemisen niksi on siinä, kuinka hyvin kudosta käsittelee. Kokeneen instrumenttihoitajan merkitys on myös suuri. Lisäksi hyvät instrumentit, huolellisuus ja osaava tiimi auttavat siinä”, Jari toteaa. ”Tässä on monta pientä vaihetta, joissa menee aikaa näperrellessä. Kyllähän tää vie aikaa, mutta tämä on sen arvoista.”

Leikkauksen jälkeen

13:10 Noin neljän tunnin työn jälkeen leikkaus on viimein ohi. Hoitotiimi vahvistaa tarkistuslistan mukaisesti potilaan toimenpiteen ja diagnoosin. ”Diagnoosi oikean rinnan rintasyöpä, toimenpide ihoa säästävä mastektomia”, hoitaja kertaa. Lisäksi hän käy vielä kirurgin kanssa läpi potilaan tulevat hoito-ohjeet ja jatkosuunnitelman, kuten ohjeet syömiselle ja lääkitykseen, sekä missä jatkohoito tullaan toteuttamaan. Sitten hoitaja peittää vielä leikkaushaavat haavateipeillä ja potilaalle puetaan tukiliivit. Tämän jälkeen potilas herätetään ja siirretään heräämöön.

Jari kertoo olevansa tyytyväinen leikkaukseen. Myös tiimi on iloinen. ”Leikkaus meni suunnitelmien mukaan, niin kuin Jarilla aina. Jarin kanssa on mukava tehdä töitä, sillä hän on rauhallinen, selkeä ja tekee työnsä ammattimaisesti. Jälki on aina siistiä, ja ilolla voimme suositella hänen työtään”, Jaria kehutaan.

Sitten Jari kiirehtiikin jo jatkamaan muita töitä. Hän käy nukutuslääkärin kanssa konsultoimassa kardiologia koskien seuraavan viikon potilasta ja sen jälkeen luvassa on vielä muutama luomen poisto. Seuraavana päivänä Jari kertoo puhelimessa, että potilas on voinut hyvin ja kotiutunut aamupäivän aikana positiivisella mielellä saatuaan tarkat kotihoito-ohjeet. Laskuputki tullaan poistamaan viikon päästä, ja proteesia tullaan täyttämään lisää jälkitarkastuksen yhteydessä. Potilaan hoito jatkuu Docrates Syöpäsairaalassa, ja leikkauksen jälkeisten kontrollikäyntien jälkeen seuraavana vuorossa ovat lääkehoidot.

Potilaan terveiset leikkauksen jälkeen:

“Leikkauksesta on kulunut kohta neljä viikkoa ja tähän asti olen jaksanut todella hyvin! Kipuja oli parin ensimmäisen päivän ajan leikkauksesta, mutta viimeisetkin kivut hävisivät kyljessä roikkuvan dreenin poiston yhteydessä. Sen jälkeen elämäkin helpottui; erilaisen rinnan olemassaoloa ei aina muista ja nukkuminen ja liikkuminen on jo helpompaa.

Vaikka menetin leikkauksessa rintani, en ole stressannut sitä missään vaiheessa. Halusin vain syövästä eroon. Olen iloinen, että väliaikaisen kudoslaajenninproteesin ansiosta saan lisäaikaa miettiä, mistä aineksista haluaisin rintani myöhemmin rakennettavan. Vaikka rintani ei näytä kudoslaajenninproteesin kanssa aivan samalta kuin toinen rintani, useat ovat olleet yllättyneitä siitä, kuinka hyvältä rinta on leikkauksen jälkeen näyttänyt. Se on vaikuttanut positiivisesti omaankin suhtautumiseeni uuteen rintaan. 

Vaikka tulevat sytostaatit jännittävät todella paljon, aion yrittää päästä niistäkin positiivisin mielin läpi, vaikkei se varmasti aina tule olemaan helppoa. Läheisten tuen olen kokenut todella tärkeänä, mutta myös Facebookista löytyy paljon vertaistukiryhmiä ja niistä saa kerättyä voimaa omalle hoitopolulle.”

Haluatko varata ajan?

Jos epäilet rintasyöpää tai olet saanut rintasyöpädiagnoosin, pääset Docrateen erikoislääkärin vastaanotolle nopeasti ja ilman lähetettä. Tutkimukset ja tarvittavat hoidot aloitetaan viiveettä. Soita meille +358 10773 2000, ja kysy lisää.