Pandemiasta seuraa yllättäen jotain hyvääkin? Docrateen johtava ylilääkäri: RNA-rokotteista voi olla merkittävä apu myös syövänhoidossa

RNA-rokotteita ei toistaiseksi vielä hyödynnetä syöpähoidoissa, mutta tähän saattaa olla tulossa muutos, arvioi Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Juha Kononen.

– RNA-rokotteilla on saatu hyvä suoja Covid-infektioita vastaan, mikä osoittaa, että RNA-tekniikalla toteutetut rokotteet synnyttävät hyvän immuunipuolustusvasteen. Myönteiset kokemukset ovat kiihdyttäneet syövänhoitoalalla ajatusta siitä, että samalla tekniikalla tehtäisiin myös syöpärokotteita. Tuloksia tulemme näkemään muutaman vuoden kuluttua, kun tutkimukset etenevät kliinisiin lääkekokeisiin. RNA-tekniikalla on suoraviivaisempaa ja nopeampaa luoda rokotteitta, jolloin olisi mahdollista luoda myös yksilöllisiä syöpärokotteita hyödyntäen tätä tekniikkaa, Kononen kertoo.

– Koronapandemian aikana on myös laajamittaisesti ja hyvin tarkasti seurattu näiden rokotteiden mahdollisia sivuvaikutuksia. On esimerkiksi opittu, että käytettäessä adenovirusvektoria rokotteen luomisessa voi ilmetä joitain hyvin harvinaisia sivuvaikutuksia. Näitä ei olisi ikinä muuten syöpätutkimuksessa havaittu, mutta nyt ne osataan ottaa huomioon. Pandemia on siis globaalisti lisännyt tietoa ja valmiuksia hyödyntää rokotetekniikkaa ja -teknologiaa monella tapaa syövän immuunivastetta muokkaavissa hoidoissa tai osana sitä. Hyödylliseksi syöpälääkkeeksi saattaa osoittautua myös tosilitsumabi, jota on käytetty Covid-infektioiden vakavien komplikaatioiden hoidossa, osana immuunivasteen muuntajilla toteutettavia hoitoja.

Pelkona syöpien pysyminen piilossa

Syövänhoidollisesti pandemian suurin pelätty haitta on, että oikeaoppinen pyrkimys lähikontaktien välttämiseksi on vähentänyt tutkimuksissa käyntiä.

– Riskinä on, että myönteinen kehityskulku, jossa syöpä löytyy varhaisessa vaiheessa, ei toteudu – tai että pahimmillaan syövät jäävät löytymättä kokonaan. Pelon toteutumisesta tuskin on vielä merkittävästi tutkimustietoa, mutta tällainen on ollut yleinen pelko terveysalalla, Kononen avaa.

– Onneksi potilaamme ovat viimeisten 1,5 vuoden aikana pitkälti välttyneet koronavirukseen sairastumiselta. Meillä on ollut vain yksittäisiä potilaita, jotka ovat sairastaneet taudin syöpähoitojen aikana tai joiden hoidot olisivat viivästyneet sen takia. Mitä tulee syöpäpotilaiden terveyteen, pandemia ei ole näyttäytynyt poikkeavana, koska syöpäpotilaat ovat usein tottuneet välttämään infektioriskejä.

Fyysinenkin kosketus voi olla lohduttavaa

Konosen mukaan pandemia on kuitenkin vaikuttanut syövänhoidon käytäntöihin muilta osin.

– Korona-aikana etävastaanottotapahtumat ovat osoittautuneet oikein toimivaksi työkaluksi, jonka avulla yhteyttä voidaan pitää vaikka Lapista tai Australiasta käsin. Toisaalta sen heikkous on, että puhe on vain yksi osa ihmisten välistä kommunikaatiota, ja etänä jää pois mahdollisuus tukea ja koskettaa potilasta. Se, että luodaan videoyhteys, on ilman muuta jo iso askel eteenpäin pelkästä puheyhteydestä. Kuitenkin suuri osa lääkärin työstä liittyy siihen, että lääkäri fyysisesti tutkii potilasta, mikä voi olla myös mielelle terapeuttista ja potilasta lohduttavaa. Etävastaanotto ei tässä mielessä ole ideaali, Kononen vertaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Ella Kirjasniemi, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Docrates Syöpäsairaala, ella.kirjasniemi@docrates.com
puh. 050 500 1838

Docrates Syöpäsairaala on suomalaisessa omistuksessa oleva, kansainvälisesti toimiva, syöpään erikoistunut sairaala Helsingissä. Palvelemme syöpään sairastuneita koko hoitoketjun ajan, syövän diagnostiikasta hoidon jälkeiseen seurantaan. Diagnoosin ja kuvantamisen jälkeen hoito voidaan suunnitella ja aloittaa viiveettä. Ainutlaatuinen konseptimme tuo potilaita joka puolelta maailmaa. Potilaita olemme hoitaneet yli 60 maasta, hoitoja olemme antaneet lähes 30 eri syöpätyyppiin. Huippuosaajista kootun yhteistyöverkoston kanssa tarjoamme uusimpia syövän hoitomuotoja konseptimme mukaisesti – ihmisenä ihmisen rinnalla. www.docrates.com.