Anna-Leenan rintasyöpä ei näkynyt mammografiassa
– Monet tuttavani ovat kertoneet, ettei heille ole koskaan tehty ultraäänitutkimusta, vain pelkkä mammografia. Pidän sitä aika ihmeellisenä, Anna-Leena Westling toteaa.
Anna-Leenan rintasyöpä löydettiin rutiinitarkastuksessa Terveystalolla marraskuun lopussa. Hyvin pieni, noin 4 millimetrin kokoinen kasvain paljastui nimenomaan ultraäänessä, kun taas mammografialla tulos oli puhdas. Itse käsin tunnustelemalla kasvainta olisi ollut mahdotonta löytää.
Ulkomailla vuodesta 1981 asuneelle Anna-Leenalle on ollut itsestään selvää käydä säännöllisissä gynekologisissa tarkastuksissa ja rintojen tutkimuksissa aina juuri Suomessa.
– Terveydenhuolto on täällä erittäin korkealla tasolla. Sairauskuluvakuutus puolestaan on mahdollistanut sen, että olen voinut kääntyä yksityisen terveydenhuollon puoleen, Anna-Leena kertoo.
Nopeasti tutkimuksiin ja leikkaukseen
Noin viikon kuluttua ultraäänestä Anna-Leena sai Terveystalosta gynekologiltaan soiton, joka vahvisti, että ultraäänen yhteydessä otetuista koepaloista oli löytynyt syöpää.
Kun gynekologi kertoi mahdollisuudesta hoidattaa rintasyöpä yksityisessä Docrates Syöpäsairaalassa Helsingissä, ei Anna-Leena miettinyt valintaansa hetkeäkään.
– Tiesin heti, että haluan jäädä hoitoihin Suomeen. Pääsin Docrateelle jatkotutkimuksiin ja hoidon suunnitteluun jo seuraavalla viikolla. Oikeastaan olisin saanut ajan jo samalle viikolle, mutta en voinut ottaa sitä vastaan, sillä minun oli käytävä kotonani Wienissä.
Docrateella Anna-Leenalle tehtiin tarvittavat jatkotutkimukset, minkä lisäksi hän tapasi leikkaavan rintasyöpäkirurgi Jari Viinikaisen.
– Jari kertoi minulle huolellisesti ja selkeästi, mitä leikkauksessa tulisi tapahtumaan. Koska joulu oli jo lähellä, ajattelin, että operaatio tehtäisiin vasta sen jälkeen. Olin leikkauksessa kuitenkin jo seuraavalla viikolla, ja pääsin lentämään jouluksi tyttäreni luokse Lontooseen.
Hoidoista huolimatta vointi hyvä
Sekä leikkauspäivän että leikkauksesta toipumisen Anna-Leena kertoo sujuneen erittäin hyvin.
– En ole koskaan aiemmin ollut leikkauksessa, joten oletin sen jäljiltä olevan ainakin haavakipua, mutta ei minulla ole ollut edes sitä. Rinta on todella upeasti leikattu, eikä siinä ole haavoja oikeastaan näin eikä noin päin. Ei ole mitään, mitä en olisi voinut leikkauksen jälkeen tehdä, vaikka toki aluksi varoinkin kättä enemmän.
Vuodenvaihteen jälkeen Anna-Leena on myös käynyt läpi liitännäishoitona annetun sädehoitojakson.
– Myös tämä on ollut yllättävän helppoa ja nopeaa. Yksi sädehoitokerta kestää noin 10 minuuttia. Ensimmäisen kerran jälkeen olin yllättynyt, että vau, tässäkö kaikki, hän naurahtaa.
– Kaikki ovat myös kyselleet jaksamistani, ja olen miettinyt, miten minun pitäisi jaksaa, kun olen jaksanut ihan hyvin. Se on jotenkin hulluakin, etten ole missään vaiheessa tuntenut itseäni sairaaksi. Uskon tähän vaikuttavan sen, että syöpäni havaittiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Sädehoidon jälkeen minulla on ollut ihossa vain pieniä näppylöitä, jotka eivät edes kutise, ja ne ovat lähteneet rasvauksella pois. Toki on ihmisestä riippuvaista minkälaisia oireita voi tulla, Anna-Leena toteaa.
”Kaikki on mennyt todella hienosti”
Hoitoonsa Docrateella Anna-Leena on ollut kaikin puolin tyytyväinen.
– Täytyy sanoa, etten voi oikein valittaa mistään. Kaikki on mennyt todella hienosti ja koko homma on pyörinyt upeasti.
– Olen arvostanut erityisesti sitä, ettei minun ole tarvinnut itse ajatella, mitä seuraavaksi tapahtuu. Koko ajan joku on ohjannut paikasta toiseen ja asiat on järjestetty minun puolestani. Sairaudessa on muutenkin tarpeeksi mietittävää, joten on ollut todella hienoa, ettei ole tarvinnut ottaa osaa asioihin, joista ei oikeastaan tiedä mitään. Tämä on tehnyt prosessista helpon.
Sädehoitojaksonsa aikana Anna-Leena on majoittunut Helsingin keskustassa Airbnb-asunnossa. Kokemus on ollut ensikertalaiselle hyvä. Erityisesti sijainti Töölöntorin lähettyvillä on ollut Anna-Leenalle mieleen.
– On ollut mahtava juttu, että olen pystynyt hyppäämään raitiovaunuun numero 8 ja kulkemaan 15 minuutissa lähestulkoon ovelta ovelle Jätkäsaareen hoitoon.
– Oleminen Suomessa on ollut kaikin puolin sujuvaa. Aikani täällä on kulunut mukavasti, ja olen ehtinyt näkemään jopa ystäviäni Keski-Suomessa.
Tulevaisuuteen Anna-Leena katsoo luottavaisin mielin.
– Täytyy toivoa, että kaikki menee hyvin, ja syöpä pysähtyy tähän. Totta kai sitä varmasti välillä ajattelee, mutta ei siihen voi käpertyä. On vain jatkettava eteenpäin, sillä eihän niin voi elää, että asia on koko ajan mielessä.
Tarinallaan Anna-Leena haluaa muistuttaa naisia hakeutumaan tutkimuksiin tarpeeksi ajoissa ja käymään tarkastuksissa säännöllisesti, olipa ikä mikä tahansa.
– Toivoisin, etteivät ihmiset ajattelisi niin, että he ovat kuolemattomia ja ettei mikään sairaus iske. Terveydestä huolehtiminen, se on elämänmittainen projekti.