Syöpädiagnoosin hetkellä hämmennys ja kuolemanpelko ovat läsnä

Docrates Syöpäsairaalassa työskentelevän dosentti Päivi Hietasen mukaan potilaiden yleisimmät tunteet syöpädignoosin hetkellä ovat hämmennys ja huoli tulevaisuudesta. Hoidossa hän painottaa potilaan yksilöllisiä tarpeita ja kannustaa heitä hakemaan apua matalalla kynnyksellä, jos sitä on tarjolla.

– Syöpädiagnoosi on potilaalle hyvin hämmentävä kokemus. Usein aivan ensimmäiseksi halutaan tietää, onko syövästä mahdollisuus parantua. Kuolemanpelko on usein alussa voimakasta; se on ihmisen luonnollinen reaktio, syöpätautien erikoislääkäri ja psykoterapeutti Hietanen kertoo.

Tarkemmat kysymykset nousevat esille pikku hiljaa, kun diagnoosista on kulunut aikaa.

– Lisäkysymykset nousevat esille vähitellen. Kysymykset ovat usein hyvin konkreettisia, kuten mitä potilas saa tehdä hoitojen aikana, ja miten syövänhoito tulee vaikuttamaan omaan arkeen, Hietanen kertoo.

– Ensimmäisessä tapaamisessa lääkärin olisi hyvä varmistaa, minkälainen tukiverkosto potilaalla on ympärillään sekä tarvittaessa antaa potilaalle tukijärjestöjen yhteystietoja ja tietoa vertaistukiryhmistä. Kun ihmisellä todetaan syöpä ja laitetaan lähete hoitoihin, pitäisi aina pystyä varmistamaan, ettei hän jää yksin sairautensa kanssa. Myöhemmissäkin tapaamisissa on tärkeää varmistaa potilaan henkinen jaksaminen, Hietanen sanoo.

Potilaalle luotava turvallinen ilmapiiri

Hietasen mukaan tärkeintä sairauden alkuvaiheessa olisi, että potilaalle taataan turvallinen ilmapiiri, jossa ollaan aidosti läsnä häntä varten.

-Vähintä on, että sairastuneelle kerrotaan tulevista hoidoista; milloin mitäkin tapahtuu ja miksi, ja annetaan hänelle yhteystiedot tarvittavan lisäavun saamiseksi sekä ollaan potilaalle läsnä ja tavoitettavissa. Tämä luo myös toivoa, kun syöpään sairastunut tietää, että hänestä pidetään hyvää huolta.

Päivi Hietanen muistuttaa, että potilaan kohtaamiseen ei ole olemassa valmista kaavaa, mutta hoitavien henkilöiden tulisi miettiä potilasta yksilönä; minkä ikäinen hän on, minkälainen hänen elämäntilanteensa on ja millaiselta henkilö yleisesti vaikuttaa.

Henkinen tuki on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana

Hietanen on työskennellyt syöpätautien parissa 40 vuotta ja hänen mukaansa vuorovaikutustaitojen ja ihmisen yksilöllisyyden huomioimisen tulee nykyisin olla osa lääkärin ammattitaitoa. Potilaiden henkinen puoli osataankin ottaa aiempaa paremmin huomioon, mikä on seurausta yhteiskunnallisen ilmapiirin sekä arvojen muutoksesta.

– Suomalaisten lääkärien koulutuksessa on ollut vuorovaikutusopetusta jo noin 30 vuoden ajan. Nykyisin vuorovaikutustilanteet ovat hyvin moninaisia ja jo opiskeluaikana on koulutusta siitä, miten huonoja uutisia kerrotaan potilaalle. Nämä asiat tiedostetaan nykyisin huomattavasti paremmin ja tilanne on muuttunut myönteisempään suuntaan. Haasteena on kuitenkin yhä se, että lievempi ahdistus ja masennus saattaa hoitotilanteessa jäädä huomiotta, vaikka potilas saattaisi tarvita henkistä tukea, Hietanen kertoo.

Kun potilaalle on aikaa ja hänelle kerrotaan tarkasti, mistä sairaudessa on kyse ja miten sitä hoidetaan, on se jo omiaan rauhoittamaan tilannetta. Tällöin ei erillistä terapiaa useinkaan tarvita.

Milloin hakea apua?

Osa potilaista – tai heidän omaisensa – kaipaa kuitenkin kriisiterapiaa ja hyötyy siitä, että he saavat jäsentää elämäntilannetta ammattilaisen kanssa.

– Ahdistus ja mielialan alavireisyys ovat täysin normaaleja asioita silloin, kun ihminen menettää elämässään jotain merkityksellistä. Voimakkaimpia nämä tunteet ovat syövän toteamisen alkuvaiheessa, ja tiedämme nykyisin, että noin kolmen kuukauden päästä diagnoosin saamisesta nämä oireet ovat vähentyneet jossain määrin ja vuoden jälkeen merkittävästi. Aluksi potilaan hoitoon mukaan saatetaan tarvita ammattilaisia, jotka keskittyvät potilaan henkisen puolen toipumiseen ja osaavat auttaa potilasta jäsentämään uutta elämäntilannettaan.

Kaikki eivät terapiaa tarvitse, mutta olisi tärkeää, että hoitohenkilökunnalla olisi kyky aistia asioita sekä kysyä voimavaroista. Hietasen mukaan tärkeintä onkin se, että hoitoa on tarjolla niille, jotka sitä tarvitsevat.

– Potilas- ja syöpäjärjestöistä saa esimerkiksi vertaistukea ja tietoa. Eri diagnoosien alla on olemassa myös potilaiden omia eurooppalaisia järjestöjä, joilla on Suomessakin toimintaa. Docrates Syöpäsairaalan lisäksi kaikissa syöpää hoitavissa yliopistosairaaloissakin on myös psyykkisen tuen palveluita, hän kertoo.

Lisätietoja Docrates Syöpäsairaalan psykoterapia- ja muista hyvinvointipalveluista saat hoitajaltasi tai lääkäriltäsi tai soittamalla sairaanhoitajillemme +358 10 773 2000. Voit tulla psykoterapiaan tai psyykkisen tuen vastaanotolle, vaikka et olisi Docrateella muuten hoidossa. Docrates Syöpäsairaalassa jokaisella potilaalla on oma lääkäri ja oma hoitotiimi koko hoitopolun ajan. Olemme täällä sinua varten.