Aivokasvainten oireet

Myös muusta syystä, kuten verenkiertohäiriöistä, aiheutuneet aivojen hermoverkkojen vauriot tai verenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa samanlaisia oireita kuin aivokasvaimet. Verenkiertohäiriöt ovat kuitenkin yli 10 kertaa yleisempiä kuin aivokasvaimet.

Tyypillisiä aivokasvainten oireita ovat:

Epileptinen kohtaus

Epileptinen kohtaus on aivokasvaimen yleisin oire ja se on ensioire yli puolella aivokasvain­potilaista. Aikuisiällä alkaneessa epilepsiassa löytyy noin viidenneksellä potilaista aivokasvain, jos taustalla ei ole aivovammaa tai runsasta alkoholinkäyttöä. Huomionarvoista on, ettei epilepsia ole sairaus, vaan oire.

Se, miten epileptinen kohtaus ilmenee, riippuu sähköhäiriön voimakkuudesta ja leviämislaa­juudesta. Aivokasvaimeen liittyvät epileptiset kohtaukset ovat usein paikallisesti rajoittuneita. Niihin saattaa liittyä esim. vain toisen puolen raajan tai raajojen nykimistä tai puutumista. Tuntemus voi olla myös sisäsyntyinen aisti- tai tunne-elämys, esim. oudon hajun- tai maun tuntemus tai nk. déjà vu entiselämys eli tunne, että olen kokenut tämän aikaisemminkin. Tajunta voi kohtauksen aikana hämärtyä ja potilas voi olla toimintakyvytön. Sähköhäiriön tapaan nämä kohtaukset kestävät yleensä enintään pari minuuttia, mutta menevät usein itsekseen ohi. Ne voivat myös yleistyä tai alkaa suoraan yleistyneinä, eli tajunnan menetykseen johtavina. Näihin voi liittyä lisäksi raajojen kouristelua, joka on usein toispuoleista. Näitä nk. isoja kohtauksia on tapana kutsua ranskankielisellä nimellä grand mal, GM. Kohtauksiin voi liittyä myös kieleen pureminen ja virtsan karkaaminen.

Erityisesti paikallisten, rajoittuneiden kohtausten tunnistaminen epileptiseksi voi olla vaikeaa. Lyhyitä, paikallisia kohtauksia on voinut olla harvajaksoisesti vuosia ennen oikeaa diagnoosia. Toisinaan on ensin paikallisia kohtauksia ja myöhemmin yleistyneitä, jolloin kasvain vasta todetaan.

Päänsärky

Päänsärky on oire, joka usein saa ihmiset huolestumaan mahdollisen aivokasvaimen mahdollisuudesta. Kuitenkin tapauksissa, jossa päänsärkyä esiintyy ainoana oireena, todetaan kasvain oireiden aiheuttajana hyvin harvoin.

Kohonneeseen aivopaineeseen saattaa liittyä aamuisin, vielä pitkällään ollessa tuntuva, viikosta toiseen paheneva, päänsärky johon voi liittyä näön sumenemista ja/tai kuvotusta, myöhemmin oksentelua. Pystyyn noustessa särky sitten lievenee. Tällainen särky antaa aiheen hakeutua lääkäriin. Aikuisten aivokasvaimet harvoin aiheuttavat ensioireena kohonnutta aivopainetta, mutta pikkuaivojen ja aivorungon kasvaimissa tätä tavataan. Tällöin särkyyn kuitenkin liittyy usein erilaisia näköhäiriöitä, nielemisen tai puhumisen vaikeuksia sekä koordinaation ja tasapainon vaikeuksia.

Mikä tahansa uudenlainen päänsärky voi myös antaa aihetta lääkäriin hakeutumiseen. Iltapäivisin tuntuva päänsärky, johon liittyy niskan jännittyneisyyttä sekä mahdollisesti lievää, “kuin kävelisin laivankannella” -tyyppistä huimausta, johtuu useimmiten niskajännityksestä. Aamulla herätessä tuntuva päänsärky saattaa johtua myös esim. niskan kulumista. Päänsärky yhdistettynä erilaisiin kohtausoireisiin tai henkisen suorituskyvyn muutoksiin on luonnollisesti syy lähteä lääkäriin.

Suurin osa näistäkään oirekokonaisuuksista ei onneksi johdu aivokasvaimesta. Päänsärkyoireen merkitys pitää harkita yksilöllisesti. Kirjallisessa esityksessä ei kaikkia vaihtoehtoja luonnollisestikaan kyetä kuvaamaan.

Henkisen suorituskyvyn häiriintyminen

Henkinen suorituskyky eli nk. korkeampi aivotoiminta häiriintyy jollakin tasolla useimmilla aivokasvainpotilailla. Henkinen suorituskyky voidaan jakaa jossain määrin yksinkertaistaen vireystilan säätelyjärjestelmään, tiedonkäsittelyjärjestelmään ja toiminnanohjausjärjestelmään.

Korkeampi aivotoiminta käyttää laajoja hermoverkkoja yhtä aikaa eikä pieniä osia. Mitä laajempien verkkojen toimintaa yhtä aikaa vaaditaan, sen herkemmin toiminta häiriintyy. Vireystilan säätelyjärjestelmä ja toiminnan ohjaus häiriintyvät herkimmin. Oireet voivat olla vaikeita tulkita, koska samantapaisia oireita voi liittyä ohimenevinä esim. uupumiseen tai masennukseen. Lisäksi potilas itse havaitsee ja tiedostaa huonosti näitä oireita.

Vireystilan säätelyjärjestelmän vauriot aiheuttavat mm. poikkeavaa väsymystä ja unihäiriöitä sekä näiden seurauksia, kuten keskittymisvaikeuksia ja hitautta. Tiedonkäsittelyjärjestelmää käytetään mm. hahmotuksessa, kielessä tai muistissa. Toiminnanohjaus taas toimii ikään kuin lennonjohtona ja kapteenina. Tämän järjestelmän vaurioituessa voi olla vaikea suunnitella ja ylläpitää arkielämän toimintaa. Voi myös olla vaikeuksia hahmottaa kokonaisuuksia ja tulla ajatelleeksi tarpeellisia asioita. Arvostelukyky ja tahdikkuus voivat alentua aiemmasta, samoin tarpeettomien ärsykkeiden poissulkemisen kyky. Voi tulla hidastumista, tunne-elämän säätelyn häiriöitä, ja aloitekyky voi laskea. Potilas voi myös menettää malttinsa ja ärsyyntyä helpommin. Virheiden korjaus voi heikentyä ja moniajotilanteissa tulla nopeaa väsymistä. Erityisesti otsalohkokasvaimet aiheuttavat em. oireita, jotka saattavat kehittyä hitaasti vuosien ja kuukausien kuluessa.

Aistitoimintojen ja motoriikan häiriöt

Aistitoimintojen ja motoriikan häiriöt. Aivokasvaimen yhteydessä voi ilmetä häiriöitä mm. tuntoaistissa, näössä, kuulossa ja motoriikassa sekä aivorungon toiminnassa kuten silmien liikkeiden säätelyssä. Takaraivolohkon kasvain voi lisäksi aiheuttaa vastakkaisen puolen näkökenttäpuutoksen.

Aivorungon kasvaimiin liittyy usein kaksoiskuvia, nielemisvaikeuksia ja sanojen ääntämisen vaikeutta. Kuulohermon kasvain eli akustikusneurinooma voi mm. huonontaa kuuloa ja aiheuttaa huimausta. Kallonpohjan kasvaimet voivat aiheuttaa muita aivohermojen oireita. Tällaisia ovat hajuaistin huononeminen, kahtena näkeminen, kasvojen tuntohäiriöt tai luomen roikkuminen. Aivolisäkekasvaimen oireena voivat olla painevaikutuksen aiheuttama näkökenttäpuutos (painaa näköhermojen risteymää eli kiasmaa) ja päänsärky sekä monenlaiset hormonaaliset häiriöt riippuen kasvaimen kyvystä erittää hormoneja tai niiden erityksen estymisestä.

Lue aivokasvainten diagnostiikasta ja hoidosta.

Päivitetty 9.4.2018. Asiantuntijana Docrates Syöpäsairaalan neurologi Merja Kallio.