Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä on syöpäsairaus, joka on naisilla kolme kertaa yleisempi kuin miehillä. Keskimäärin siihen sairastutaan noin 25-65 -vuotiaana. Kilpirauhassyövän hoitotulokset ovat kuitenkin hyvät. Vertailtaessa eri syöpien elossaololukuja viisi vuotta sairastumisesta ovat kilpirauhassyövän prosentit korkeimpien joukossa eli tähän syöpään sairastuneet ovat suurella todennäköisyydellä tautivapaita viisi vuotta diagnoosista.

Kilpirauhasen syöpäkasvaimia on kolmea tyyppiä: papillaarinen-, follikulaarinen ja medullaarinen kilpirauhassyöpä. Ne eroavat toisistaan mikroskooppisen solukuvan perusteella ja niiden käyttäytyminen eroaa toisistaan muiltakin osin. Kilpirauhassyövän tyypeistä papillaarinen on yleisin ja onneksi myös vaarattomin. Toiseksi yleisin on follikulaarinen kilpirauhassyöpä ja harvinaisin medullaarinen.

Riski sairastua kilpirauhassyöpään

Useimmissa tapauksissa kilpirauhassyövän syytä ei pystytä jäljittämään. Ainoa tunnettu kilpirauhassyövän riskitekijä on altistus ionisoivalle säteilylle; esimerkiksi vuosia aikaisemmin annettu kaulan alueen sädehoito tai altistuminen ydinkatastrofille tai radonille. Kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ei lisää syöpäriskiä. Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden yhteydessä ilmaan räjähtäneen radioaktiivisen jodin johdosta lähialueilla todettiin kilpirauhassyöpätapauksien merkittävää lisääntymistä.

Kilpirauhassyövän oireet

Tavallisin ja usein ainoa oire kilpirauhassyövässä on kaulalla tuntuva kyhmy, joka kasvaa varsin hitaasti kuukausien kuluessa. Tällainen kaulalla todettu ja tunnustelussa havaittava patti on aina tutkittava. Kilpirauhassyöpä voi aiheuttaa kaulalle myös imusolmukkeiden suurentumia. Mikäli syöpä on levinnyt jo kaulan rakenteisiin, voi oireena olla äänen käheyttä tai nielemishäiriöitä. Näillä oireilla saattaa kuitenkin olla yleisoireita myös muihin sairauksiin.

Kilpirauhassyövän diagnosointi

Kilpirauhaskyhmyä voidaan selvitellä ultraäänitutkimuksella ja ohutneulanäytteellä. Ultraäänitutkimus ei erota hyvänlaatuista kasvainta pahanlaatuisesta, mutta se voi antaa viitteitä kasvaimen luonteesta ja sen avulla pieni näyteneula voidaan kohdentaa tarkasti. Neulan jääneet solut tutkitaan mikroskoopissa ja löydösten analysointiin tarvitaan patologin asiantuntemusta.

Ohutneulanäyte on yleensä luotettava tutkimus kilpirauhasen papillaarisessa ja medullaarisessa syöpämuodoissa, kun taas follikulaarisessa kasvaimessa tarvitaan yleensä lisäksi suurempi koepala kilpirauhasesta. Usein samalla poistetaan se kilpirauhaslohko, jossa kyhmy on sijainnut.

Varmin tapa selvittää kyhmyn luonne on poistaa se. Tätä suositellaan, jos kyhmy on suuri, poikkeuksellisen kova ja kasvanut nopeasti tai jos potilas on saanut sädehoitoa kaulan alueelle. Laboratoriotutkimuksista ei kilpirauhassyövän diagnostiikassa ole yleensä apua.

Kilpirauhassyövän hoito

Kilpirauhassyövän hoitomuotoja ovat leikkaus, radiojodihoito, ulkoinen sädehoito sekä solunsalpaaja- eli sytostaattihoito. Perushoito kilpirauhassyövässä on leikkaus, jossa koko kilpirauhanen pyritään poistamaan mahdollisimman tarkasti. Samalla poistetaan mahdolliset lähistöllä olevat sairaat imusolmukkeet. Papillaarisessa ja follikulaarisessa syövissä leikkauksen jälkeen annetaan radiojodihoito. Leikatut potilaat tarvitsevat lopun ikäänsä tyroksiinia eli kilpirauhashormonia, koska poistettu kilpirauhanen ei sitä enää eritä.

Kilpirauhassyövän tehokas hoito Docrates Syöpäsairaalassa

Docrates Syöpäsairaalan kilpirauhassyöpään perehtynyt hoitotiimi tarjoaa potilaalle yksilöllisesti räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen huippudiagnostiikan, innovatiiviset hoidot ja uusimmat lääkkeet. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Jos epäilet kilpirauhassyöpää tai olette saanut syöpädiagnoosin, pääset Docrateen erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien.

Kilpirauhassyövän asiantuntijamme

Kilpirauhassyövän hoidon asiantuntijamme käyttävät viimeisintä kirurgista tekniikkaa. Sädehoidossa olemme edelläkävijöitä. Käytössämme olevan IMRT– ja Rapid Arc –tekniikoiden avulla optimoidaan kohdekudoksen sädeannos mahdollisimman suureksi ja terveiden kudosten annos mahdollisimman pieneksi: näin paranemisen todennäköisyys kasvaa, mutta hoidon haitat vähenevät. Tarvittaessa hyödynnämme PET-TT -laitetta selvittääksemme hoitovasteen, syövän levinneisyyden ja valitaksemme sopivimman seurantahoidon. PET-kuvauksella on mahdollista havaita muutoksia, joita ei muilla menetelmillä saada esiin.

Tiimissämme on useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, sädehoitolääkärit, kirurgit, isotooppilääkäri, radiologi, patologi sekä lisäksi hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita syövänhoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimi tekee tiivistä yhteistyötä tarkan diagnoosin eteen ja parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimiseksi.