Maksakirurgian taso on Suomessa huippuluokkaa. Docrates Syöpäsairaala panostaa varhaisvaiheen maksasolusyövän tarkkaan arviointiin oikean hoitomenetelmän löytämiseksi. Pitkälle edenneen syövän lääkehoidot toteutetaan sairaalassamme ammattitaidolla ja kokemuksella.
Monet syövät lähettävät etäpesäkkeitä maksaan, mutta itse maksasta lähtöisin oleva syöpä on melko harvinainen. Miehillä on kaksi kertaa enemmän maksasyöpiä kuin naisilla, mikä johtuu mm. eroista alkoholinkäytössä. Varsinaisista maksasyövistä suurin osa on ns. maksasolusyöpiä eli hepatosellulaarikarsinoomia (HCC) ja pienempi osa maksansisäisistä sappiteistä lähtöisin olevia sappitiesyöpiä eli kolangiokarsinoomia. Yhteistä näille syöville on se, että ne useimmiten ilmaantuvat maksakirroosin tai sappiteiden kroonisen sairauden vaurioittamaan maksaan. Sappitiesyövistä voit lukea täältä.
Maksasolusyöpä saattaa lähettää etä- tai satelliittipesäkkeitä muualle maksaan, mutta leviää harvemmin ja vasta taudin myöhäisemmässä vaiheessa maksan ulkopuolelle, esimerkiksi luustoon tai keuhkoihin. Kasvain on usein alkuvaiheessa sangen hitaasti kasvava ja etenevä. Pitkälle edennyt maksasyöpä voi aiheuttaa sisäisen verenvuodon, askitesta tai maksan vajaatoimintaa.
Riski sairastua maksasyöpään
Maksakirroosi ja muut maksasairaudet aiheuttavat länsimaissa suurimman osan maksasolusyövistä. Maailmanlaajuisesti ajatellen maksasyövän tavallisin syy on B-hepatiittiviruksen aiheuttama krooninen maksatulehdus. Afrikan ja Aasian maissa B- ja C-hepatiitti ovat yleisiä, minkä seurauksena myös maksakirroosi ja maksasyöpä ovat siellä tavallisia. Suomessa ja länsimaissa tavallisin kirroosin syy on runsas alkoholin käyttö, joka aiheuttaa maksakirroosia. Kaikki maksakirroosit eivät kuitenkaan johdu liiallisesta alkoholin käytöstä, vaan maksakirroosin taustalla voi olla myös alkoholin käytöstä riippumattomia harvinaisia maksasairauksia. Länsimaissa kasvava terveyshuoli on ylipaino, joka johtaa metaboliseen oireyhtymään ja maksan rasvoittumiseen, mikä lisää maksasolusyövän riskiä. Tämä näkyy erityisesti Yhdysvalloissa, mutta lisääntyvästi myös muualla.
Myös hemokromatoosi aiheuttaa maksakirroosia ja maksasyöpää. Hemokromatoosi on rauta-aineenvaihdunnan häiriö, jonka seurauksena maksaan, haimaan ja muihin elimiin varastoituu liian paljon rautaa. Hoitamattomana hemokromatoosi suurentaa maksasolusyövän riskin noin 200-kertaiseksi. Maksasolusyövän riski on kuitenkin olematon, jos hemokromatoosi hoidetaan ajoissa ennen kuin maksakirroosi on kehittynyt. Myös diabetes, korkea ikä ja tupakointi suurentavat hieman maksasolusyövän riskiä.
Maksasyövän oireet
Useimmat maksasolusyöpää sairastavista ovat pitkään oireettomia, mikä viivästää oikeaa diagnoosia. Useimmiten oireita syntyy vasta silloin, kun kasvain leviää maksakapselin läpi tai lähielimiin. Lisäksi maksasolusyövän oireet ovat pääasiassa sellaisia yleisoireita, joita esiintyy monesta muustakin syystä eikä syöpää aina osata ajatella.
Tavallisia maksasyövän oireita ovat väsymys, ylävatsan täyttymisen tunne ja ruokahaluttomuus. Jos kasvain aiheuttaa kipua ja on tunnettavissa ylävatsalla, se on todennäköisesti jo kasvanut varsin suureksi. Myöhemmin esiintyy laihtumista ja mahdollisesti kuumeilua, keltaisuutta ja oksentelua. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty enää poistamaan verestä bilirubiinia. Maksasyövän oireisiin voi kuulua myös kutinaa, joka johtuu veren sappihappopitoisuuden muutoksista.
Maksasyövän diagnosointi
Ensimmäisiä tutkimuksia maksasolusyöpää epäiltäessä ovat yleensä verikokeet kuten esim. maksan toimintakokeet. Verikokeissa näkyy melkein aina muutoksia, jos tutkittavalla on maksasolusyöpä.
Maksasta saadaan diagnoosia helpottavia tarkkoja kuvia tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella. Tietokonetomografian avulla nähdään, onko kasvain levinnyt ympäristöön ja verisuoniin. Kuvantamistutkimuksen yhteydessä otetaan näyte kasvaimesta sen määrittämiseksi onko kyseessä syöpä vai ei. Näytepalan tutkiminen on varmin tapa selvittää, onko maksassa näkyvä muutos hyvän- vai pahanlaatuinen. Maksasolusyöpä voi kuitenkin olla toisinaan tietokonetomografiassa niin tyypillisen näköinen, että se riittää diagnoosiin.
Maksasolusyöpää epäiltäessä tehdään myös laboratoriokokeita. Verestä tutkitaan alfafetoproteiinin (AFP) pitoisuus, joka on selvästi suurentunut jopa 80 %:lla maksasolusyöpäpotilaista. Perättäisissä näytteissä kohoava AFP-arvo viittaa vahvasti syöpään ja yhdessä tyypillisen kuvantamislöydöksen kanssa se on diagnostinen. Maksan toiminta on syövän taustalla olevan maksasairauden vuoksi usein häiriintynyt ja sitä tutkitaan muilla verikokeilla, kun maksasolusyövän hoitoa pohditaan. Vaikea-asteisen maksakirroosin ennuste voi olla syöpää huonompi, mikä voi tehdä hoidosta vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Maksasyövän hoito
Maksasyövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti taudin levinneisyyden, maksan toimintakyvyn ja potilaan yleiskunnon perusteella. Hoidon valintaan vaikuttavat myös potilaan muut mahdolliset sairaudet ja lääkitykset. Leikkauskelpoisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on kasvaimen sijainti tärkeisiin verisuoni- ja sappitierakenteisiin nähden sekä kasvainten koko ja lukumäärä.
Maksasyövän hoidossa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä tai yhdistelmiä niistä:
- Leikkaus (mukaan lukien maksansiirto)
- Muu paikallinen hoito
- Suoraan maksan verenkiertoon annettavat embolisaatiohoidot TACE ja SIRT
- Sädehoito
- Lääkehoito
Leikkaus
Leikkaus on maksasyövässä tehokas hoito, mutta se edellyttää, että kasvain on melko pieni ja että se on sellaisessa maksan osassa, josta se voidaan poistaa. Muun maksan on lisäksi oltava verrattain terve. Leikkauksella voidaan turvallisesti poistaa noin neljäsosa koko maksakudoksesta, jos maksan vajaatoiminta ei ole liian pitkälle edennyt. Terveestä maksasta voidaan poistaa jopa 70–80 %. Usein maksassa on kuitenkin jo maksakirroosin aiheuttamia vakavia vaurioita.
Maksansiirto
Jos syöpä on maksassa rajoittunut (1-3 pientä pesäkettä), mutta muu maksasairaus estää leikkauksen, voidaan harkita myös maksansiirtoa. Haasteena on kuitenkin siirtomaksojen saatavuus. Jos maksakirroosi liittyy alkoholinkäyttöön, on riittävän pitkäkestoinen totaalinen alkoholista kieltäytyminen edellytys maksansiirrolle.
Termoblaatiotekniikka
Jos leikkausta ei voida suorittaa, kasvainta voidaan usein muilla hoidoilla pienentää tai sen kehitystä voidaan hidastaa. Jos kasvain on yksittäinen tai niitä on vain muutama, voidaan osassa tapauksista käyttää paikallishoitoja, kuten termoablaatiotekniikkaa. Siinä kasvaimen keskelle viedään neulamainen anturi, joka lähettää radiotaajuista säteilyä ja kuumentaa kasvainalueen lyhytaikaisesti korkeaan lämpötilaan tuhoten sairaat ja terveet solut.
TACE-hoito eli kemoembolisaatiohoito ja SIRT eli radiokemoembolisaatio
TACE-hoidossa eli kemoembolisaatiohoidossa solunsalpaajaa ruiskutetaan suoraan maksakasvaimen verisuoniin. Samalla kasvainta ruokkivat suonet tukitaan embolisoivalla aineella. Joissakin poikkeustapauksissa TACE-hoito voi pienentää kasvainta niin paljon, että kasvain on lopulta mahdollista leikata pois. Osassa tapauksia voidaan myös käyttää säteileviä mikroskooppisen pieniä helmiä, jotka tarttuvat kasvaimen hiusverisuoniin ja säteilevät aiheuttaen sisäisen sädehoitovaikutuksen (SIRT, radiokemoembolisaatio).
Ulkoinen sädehoito
Ulkoista sädehoitoa käytetään maksasolusyövän hoitona lähinnä silloin, jos muu paikallishoito ei tule kyseeseen. Sädehoidon käyttöä rajoittaa se, että myös terve maksakudos reagoi herkästi säteilyyn.
Stereotaktista sädehoitoa kannattaa harkita erityisesti tilanteessa, jossa potilaalla on todettu paikallinen maksasyöpä, jota ei voida esimerkiksi potilaan kunnon tai maksan tilan vuoksi leikata tai hoitaa edellä mainituilla menetelmillä. Stereotaktinen sädehoito tarkoittaa sitä, että kasvaimeen annetaan sädehoitoa millintarkasti rajatulle alueelle. Kun sädehoito on tarkasti rajattu, kasvaimeen voidaan antaa tavallista suurempi annos sädehoitoa, mikä tekee hoidosta tehokkaampaa. Useimmissa tapauksissa sädehoito tehoaa maksasyöpään ja joskus sädehoidettu kasvain voi jopa hävitä. Lue lisää täältä.
Lääkehoito
Lääkehoitoja käytetään niissä tapauksissa, joissa maksasolusyöpä ei levinneisyytensä johdosta sovellu hoidettavaksi paikallishoidoilla, kuten leikkauksella, termoablaatiolla tai embolisaatiohoidoilla.
Lääkehoidoista käytetyin on täsmälääke sorafenibi, jonka on useissa tutkimuksissa osoitettu pidentävän sairastuneiden keskimääräistä elinaikaa. Hiljattain sen rinnalle on noussut toinen täsmälääke lenvatinibi. Jos syöpä on edennyt sorafenibihoidon aikana, voidaan harkita kolmannen täsmälääkkeen regorafenibin käyttämistä.
Maksasolusyövän lääkehoitoja kehitetään jatkuvasti ja lääkevalikoima saattaa lähivuosina laajentua. Alustavia hyviä tuloksia on saatu mm. immunologisilla hoidoilla, jotka eivät EU:n alueella ole kuitenkaan vielä saaneet virallista käyttöaihetta maksasolusyövässä.
Maksasyövän hoito Docrates Syöpäsairaalassa
Maksasolusyövän hoito vaatii hyvää yhteistyötä maksakirurgisen yksikön ja syövänhoitoyksikön välillä. Maksakirurgian taso on Suomessa huippuluokkaa. Docrates Syöpäsairaala panostaa varhaisvaiheen maksasolusyövän tarkkaan arviointiin oikean hoitomenetelmän löytämiseksi. Pitkälle edenneen syövän lääkehoidot toteutetaan sairaalassamme ammattitaidolla ja kokemuksella.
Moniammatillinen hoitotiimimme tarjoaa maksasyöpää sairastavalle yksilöllisesti räätälöidyn ja kokonaisvaltaisen diagnostiikan ja hoidon ja mahdollisuuden uusimpiin lääkkeisiin. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti.
Hoitotiimissämme on useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, sädehoitolääkärit, gastroenterologi, kirurgit, isotooppilääkäri, radiologi, patologi sekä lisäksi hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita syövänhoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimi tekee tiivistä yhteistyötä tarkan diagnoosin eteen ja parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Meillä on mahdollisuus osallistua kliinisiin lääketutkimuksiin. Tarjoamme myös tukipalveluja kuten fysio- ja ravitsemusterapiaa.
Jos epäilet syöpää tai olet saanut syöpädiagnoosin, pääset Docrateen erikoislääkärin vastaanotolle viiveettä ja ilman lähetettä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien.
