Virtsarakko- ja virtsatiesyöpä

Suurin osa virtsarakon syövistä on pinnallisia ja rajoittuu limakalvoon. Virtsarakon syöpä voi kuitenkin myös levitä virtsarakon seinämään ja kasvattaa etäpesäkkeitä esimerkiksi maksaan, keuhkoihin tai luustoon. Lihaskerroksiin tunkeutuvia rakkosyöpiä on noin 20–25 % kaikista rakkosyövistä.

Virtsarakon syövän uusimisriski on korkea, joten potilaan on käytävä jälkitarkastuksissa lopun elämänsä ajan.

Riski sairastua virtsarakon- ja virtsatien syöpään

Virtsarakon syöpään sairastumisen riski kasvaa ihmisen iän myötä, kuten monien muidenkin syöpätyyppien kohdalla. Tupakanpoltto ja ammattialtistus kemikaaleille (aromaattisille amiineille) ovat rakkosyövälle altistavista vaaratekijöistä tärkeimmät. Nykyisin teollisuudessa kuitenkin käytetään tehokkaita suojavarusteita, joten riski sairastua virtsarakon syöpään on pienentynyt. Lisäksi pidetään tarkkaan huolta siitä, että syöpää aiheuttavien aineiden raja-arvot eivät ylity. Jos ammattialtistus voidaan osoittaa, rakkosyöpä kuuluu työperäisen syövän korvausten piiriin. Virtsarakon syöpä voi aiheutua myös perinnöllisistä syistä.

Virtsarakon- ja virtsatiensyövän oireet

Virtsarakon syövän tavallisia ensioireita ovat verivirtsaisuus ja kipu virtsatessa. Jos kasvain estää virtsan virtaamisen munuaisista virtsarakkoon, seurauksena voi olla myös munuaisten vaurioituminen. Tällöin tuntuu yleensä kipua munuaisten kohdalla. Jos kasvain tukkii virtsaputken, aiheutuu suuria virtsaamisvaikeuksia.

Virtsarakon- ja virtsatiensyövän diagnosointi

Perustutkimuksina virtsarakon kasvainta epäiltäessä ovat virtsan tutkiminen verivirtsaisuuden toteamiseksi, virtsan irtosolututkimus ja rakon tähystys eli kystoskopia. Tavallisimmat kuvantamistutkimukset ovat virtsateiden röntgentutkimus eli urografia ja kaikukuvaus, mutta yhä useammin tehdään tietokonetutkimus eli TT-urografia paikallisen levinneisyyden tutkimiseksi.

Seuraavaksi tehdään virtsateiden ultraäänitutkimus. Sen avulla näkyvät rakossa olevat isot kasvaimet ja munuaisten muutokset. Alkuvaiheen tutkimuksiin kuuluu tavallisesti myös munuaisten varjoainetutkimus eli urografia. Sen avulla varmistetaan, ettei ylemmissä virtsateissä ole kasvaimia eikä tukoksia. Näiden tutkimusten lisäksi lääkäri tutkii virtsarakon aina myös tähystämällä. Ennen höyläysleikkausta potilaalle tehdään yleensä vartalon tietokonetomografia eli kerroskuvaus, jos syövän epäillään tunkeutuneen lihakseen.

Virtsarakon- ja virtsatiensyövän hoito

Virtsarakon syöpää hoidetaan useilla eri menetelmillä, joita käytetään joko yhdessä tai erikseen. Rakkosyövän moninaisuuden ja vaihtelevan ennusteen vuoksi on hoidon valitsemiseksi pyrittävä mahdollisimman tarkkaan levinneisyysluokitukseen ja patologin määrittelemään kudosluokitukseen.

Jos kyseessä on pinnallinen kasvain eli se ei ole edennyt virtsarakon limakalvolta rakon lihaskudokseen, kasvain höylätään ja poltetaan pois virtsaputken kautta tähystimen avulla tehtävällä operaatiolla, josta käytetään kirjainlyhennystä TURB. Toimenpiteen yhteydessä tai välittömästi sen jälkeen virtsarakkoon annettava kertaluonteinen immunisoiva BCG lääkehuuhteluhoito vähentää kasvaimen uusiutumisriskiä. Suuremman uusiutumisriskin pinnallisissa kasvaimissa leikkaushoidon jälkeen potilaita hoidetaan toistuvilla rakonsisäisillä lääkehuuhteluilla.

Jos syöpä on levinnyt rakon lihaskudokseen tai on olemassa riski kasvaimen etenemisestä lihaskudokseen, hoitona voi olla joko kemosädehoito (syöpälääkkeiden ja sädehoidon yhdistelmä) tai radikaali leikkaus eli virtsarakon poistaminen kokonaan tai osittain sekä miehillä eturauhasen poistaminen. Viimeisimmät kliiniset tutkimukset osoittavat, että kemosädehoito on teholtaan samanvertainen leikkauksen kanssa, minkä vuoksi virtsarakkosyöpä pyritään hoitamaan Docrates Syöpäsairaalassa aina ensisijaisesti ensiksi mainitulla, jolloin virtsarakon säästyessä ihmisen elämänlaatu pysyy parempana. Jos virtsarakko joudutaan poistamaan, poistuu virtsa tällöin joko pussiavanteen tai toistokatetroitavan avanteen kautta tai virtsarakon tilalle rakennetaan suolesta korvaava rakko.

Etäpesäkkeitä löytyy pieneltä osalta (~ 5 %) potilaita diagnoosihetkellä. Tällöin rakon poistoleikkauksesta saatetaan luopua ja potilas ohjataan säde- ja/tai syöpälääkehoitoon. Etäpesäkkeisissä kasvaimissa sädehoitoa voidaan käyttää oireita lievittävänä hoitona kivun, vuodon, ison kasvaimen ja virtsajohdinten tukoksen takia.

Lääkehoitona voidaan käyttää perinteisempää solunsalpaajahoitoa, mutta myös immunoterapiaa. Immunoterapian käyttö levinneeseen virtsarakko- ja virtsatiesyöpään on alkanut hiljattain. Kemosädehoidon avulla kasvaimen etäpesäkkeet usein pienenevät ja taudin aiheuttamat oireet helpottuvat.

Virtsarakko- ja virtsatiesyövän hoito Docrates Syöpäsairaalassa

Virtsarakko- ja virtsatiesyöpään perehtynyt hoitotiimimme tarjoaa syöpäpotilaalle yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen diagnostiikan ja hoidon. Hoidamme potilaita uusimpien kansainvälisten ja kotimaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Hoitotiimissämmeon useita erikoislääkäreitä, mukaan lukien onkologit, isotooppilääkäri, kirurgit, radiologi ja patologit sekä hoitajat, jotka kaikki ovat kokeneita virtsarakko- tai virtsatiesyövän hoidon asiantuntijoita. Moniammatillinen hoitotiimi tekee tiivistä yhteistyötä tarkan diagnoosin eteen ja parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimiseksi. Tarjoamme myös tukipalveluja kuten fysio- ja ravitsemusterapiaa.

Jos sinulla tai läheiselläsi on todettu tai epäily virtsarakko- tai virtsatiesyövästä, kokeneet asiantuntijamme tarjoavat parasta mahdollista kokonaisvaltaista sekä viiveetöntä syövänhoitoa. Docrateen erikoislääkärin voi tulla ilman lähetettä. Hoitotiimillämme on vuosien kokemus syövänhoidosta ja omistautunut asenne työhönsä. Ystävällinen henkilöstömme ymmärtää syöpään liittyvän pelkoja ja huolia ja antaa tukea heti ensi kontaktista lähtien.