Syöpäsairaalan professori kertoo: tässä 5 suurinta syöpään liittyvää myyttiä, joihin olen urallani törmännyt

Myytti 1: Syöpä on kuolemantuomio

– Silloin kun aloin itse erikoistua syöpätauteihin, minulta kysyttiin, että eikö se ole raskas erikoisala: kysymys on niin vakavasta sairaudesta, että ihmiset kuolevat? Tänä päivänä voi sanoa, että suurin osa potilaista paranee täydellisesti, kunhan syöpä todetaan ajoissa ja se hoidetaan asianmukaisesti. Syöpää voidaan jo hoitaa monissa tapauksissa kroonisena sairautena niin, ettei se juuri lainkaan pienennä elinajanodotetta, Joensuu kertoo.

Syy vuosien varrella parantuneisiin ennusteisiin on Joensuun mukaan se, että hoidot ovat kehittyneet huomattavan paljon monipuolisemmiksi. Nykyään syöpägeenit paikannetaan tarkan geeniprofiloinnin avulla, jolloin saadaan tietoon, mitkä ajurigeenit ajavat syöpää eteenpäin ja mitkä tekevät siitä esimerkiksi vastustuskykyisen. Sen perusteella tiedetään myös, mitä lääkkeitä hoitoon valikoidaan.

– Enää ei ole vain yhtä ainoaa hoitomuotoa, vaan myös ihmisten omia preferenssejä pystytään huomioimaan. Parhaimmillaan biologiset lääkkeet ovat melko harmittomia ja niiden käyttöä voidaan jatkaa vuosikausia ilman vakavia haittavaikutuksia. Tarkoituksena on, ettei syöpä huononna elämää.

Myytti 2: Auringolle altistumisesta on pelkkää haittaa

Auringon suhteen on edelleen syytä olla todella varovainen, sillä pahalaatuiset melanoomat ovat hankalasti hoidettavissa ja mahdollisesti tappavia. Itseään ei missään nimessä saa polttaa, mutta toisaalta auringonvalo on kaiken elämän lähde, josta saatavalla D-vitamiinilla on terveyttä edistävä vaikutus.

– Sikäli kun tiedetään, pohjoisella pallonpuoliskolla asuvien ihmisten D-vitamiinitasojen alhaisuus kytkeytyy paitsi lähes kaikkien syöpien riskiin myös moniin muihin vakaviin sairauksiin. Pienestä määrästä auringonvaloa on siis hyötyäkin – esimerkiksi ihmisen viettäessä aikaa auringossa keskellä Suomen talvea, täyttyvät D-vitamiinivarastot jo muutamassa viikossa. Myös seurantatutkimuksista tulleet tulokset viittaavat siihen, ettei D-vitamiini olisi samalla tavalla haitallinen kuin moni muu vitamiini, mikä näyttäisi suojaavan ainakin osittain syövältä, Joensuu kertoo.

Myytti 3: Kaikki vitamiinivalmisteet ovat terveellisiä

Yleisen käsityksen mukaan vitamiinivalmisteita syömällä vahvistetaan omaa terveyttä. Joensuun mukaan aiheesta liikkuu paljon väärää tietoa.

– Käytännössä on käynyt selväksi, että kun vitamiineja ja hivenaineita käytetään isoina annoksina, ne lisäävät syövän riskiä moninkertaisesti. Harhakäsitys johtuu siitä, että vitamiinivalmisteiden terveellisyyden puolesta puhuvat tutkimukset on tehty solutasolla laboratorio-oloissa, eivätkä tavallisille ihmisille elävässä elämässä. Todellisuudessa vitamiinivalmisteiden vaikutus on ihan toisenlaista ihmiselimistössä kuin laboratorio-olosuhteissa solutasolla.

Myytti 4: Nuuska ei aiheuta syöpää

Nuuskan käytön historia on lyhyt, minkä takia ei ole vielä paljoa tutkimuksia, jotka osoittavat sen aiheuttavan syöpää. Joensuun mukaan näitäkin tutkimuksia alkaa pikkuhiljaa esiintyä yhä enemmän – ja erityisen huolissaan hän on nuuskan ja tiettyjen virusten yhteisvaikutuksesta suualueen syöpien kehittymisessä.

– Suun ja nielun alueen syövät lisääntyvät noin yhden prosentin vuodessa, mikä liittyy erilaisiin suusyöville altistaviin virustauteihin. Kun kaksi tällaista riskitekijää – eli virukset ja erittäin koukuttavaksi tiedetty nuuska – pääsevät vaikuttamaan yhdessä, niin meillä voi olla käsissämme aikapommi. Uskon, että tulevaisuudessa suualueen syövät lisääntyvät merkittävästi.

– Aiemmin harhaluulot liittyivät tupakkaan. Minulla oli aikaa sitten potilas, erittäin nuori mies, jolla oli keuhkosyöpä. Kun kysyin, kuinka kauan hän on tupakoinut, hän kertoi aloittaneensa viisivuotiaana. Potilaan mummon mielestä tupakka vahvisti keuhkoja.

Myytti 5: Leikkaus on ainoa parantava hoitomuoto eturauhassyöpään

Pitää paikkansa, että vielä 1990-luvun alussa leikatuilla eturauhassyöpäpotilailla oli vähemmän syövän uusiutumisia kuin sädehoidon saaneilla. Sittemmin lääketieteellisen osaamisen, laitteiden ja tekniikoiden kehitys on kääntänyt asetelman niin, että yhä useammin sädehoito voi olla parempi ratkaisu kuin leikkaus. Kuitenkin usein kuulee yhä väitettävän, että on parempi leikata ensin ja siirtyä sitten sädehoitoihin, mutta Joensuun mukaan strategia ei perustu mihinkään tutkimukseen.

– 25-vuotisen urani aikana ei eteeni ole tullut tilannetta, jossa sädehoidon jälkeen olisi pitänyt edes harkita leikkaushoitoa. Jos eturauhassyöpä uusiutuu, se uusiutuu usein muualla kuin sädehoidetulla alueella. Jos eturauhanen poistetaan, emme voi käyttää parhaita sädehoitotekniikoitamme, vaan silloin hoito on kuin haulikolla ampumista. Sädehoidon onnistumisen kannalta kohdentaminen on kaiken a ja o, eli kun leikkauksen kohdetta ei enää ole, niin vaurioita tulee myös esimerkiksi peräsuoleenkin. Tällöin saa ikään kuin kahden hoidon vaivat.

Lue lisää professori Timo Joensuusta