Tässä aggressiivisimmat syövät: nopeiten etenevien kärjessä haima-, keuhko- ja maksasyöpä

Toinen yhdistävä tekijä on, ettei syöpätyyppejä ole helppo löytää aikaisessa vaiheessa, koska ne harvoin oireilevat riittävän varhain. Docrates Syöpäsairaalan lääkehoidon ylilääkäri ja syöpätautien erikoislääkäri Tuomo Alanko kertoo, että aggressiivisimpiinkin syöpiin on tarjolla yksilöllisiä hoitokeinoja – joko täysin uusia tai vanhoja, jotka ovat kehittyneet viime aikoina.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa otettu suuria edistysaskelia

Tupakoinnin vähenemisen ansiosta keuhkosyöpä on harvinaistunut, mutta se on silti yleisimpien syöpien joukossa. Tupakka on kaikista yleisin keuhkosyövälle altistava tekijä, mutta edes savuttomuus ei ole tae sen välttämiselle, sillä 10 prosenttia keuhkosyövistä tulee täysin tupakoimattomille.

– Taudin heterogeenisyys on merkittävää. Osaan keuhkosyövistä on todella hyvät täsmälääkinnän mahdollisuudet, joiden avulla päästään pitkiin ja hyviin hoitovasteisiin. Yleisesti ottaen, mikäli sairaus löytyy riittävän aikaisin, voidaan saavuttaa vuosien elinaika niissäkin tapauksissa, joissa ollaan perinteisten hoitomuotojen varassa. Osalla sairaus on valitettavasti edennyt jo diagnoosivaiheessa niin pitkälle, ettei hoitoa voida aloittaa – tällöin ennuste on useimmiten muutaman kuukauden luokkaa, Alanko kertoo.

Keuhkosyöpä jakautuu pienisoluiseen ja ei-pienisoluiseen keuhkosyöpään.

– Ei-pienisoluisen keuhkosyövän tapauksissa jopa puolella potilaista voidaan osoittaa geenipoikkeama, jota hyödyntämällä myös levinneen syövän yksilöllisissä hoidoissa päästään hyviin ja pitkäkestoisiin tuloksiin. Lisäksi noin puolella potilaista, joilla tällaista kohdennetun biologisen eli täsmälääkehoidon mahdollisuutta ei ole, voidaan hyödyntää immunologisia hoitoja, joilla saavutetaan jopa vuosien kestoinen oireeton tai vähäoireinen aika. Tulokset toki vaihtelevat yksilöiden välillä paljon. Pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa kehitys on ollut hitaampaa. Sen kohdalla vielä odotetaan ratkaisevia askeleita, joilla ennustetta saataisiin merkittävästi parannettua. Perinteisten hoitojen tehokkaalla käytöllä voidaan silti yksittäistapauksissa saavuttaa erinomaisia tuloksia.

Kellertävä iho voi paljastaa haimasyövän

Haimasyövän riskiä kohottavat runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi. Haasteena on sen tunnistaminen alkuvaiheessa, sillä haimasyöpä ei aiheuta juuri mitään hälyttäviä oireita. Yleensä leikattavissa olevat haimasyövät löytyvät joko sattumalöydöksinä jonkun muun sairauden tutkimuksen yhteydessä tai siksi, että kasvain sijaitsee sapenjohtimen reitillä, mikä tukkii sappitien. Tällöin henkilön iho muuttuu kellertäväksi, mikä voi parhaimmillaan johtaa riittävän aikaiseen diagnoosiin.

– Haimasyöpä löytyy usein myöhään, vasta kun se on jo kasvanut kookkaaksi ja lähettänyt etäpesäkkeitä. Jos syöpä kuitenkin löydetään pienenä ja haimaan rajoittuneena, niin leikkaushoito voi johtaa pitkään selviytymiseen ja osalla potilaista jopa paranemiseen. Toisin kuin monissa muissa syövissä leikkaus ei kuitenkaan vielä takaa mitään ja ennuste voi olla siitä huolimatta huono – mutta osalla se voi auttaa paljon, Alanko sanoo.

– Haimasyövässä hoitotulokset junnasivat vuosikausia paikallaan, eikä mainittavaa edistystä tapahtunut 10-15 vuoteen, kunnes nyt viiden vuoden sisällä on tullut käyttöön parikin aiempaa tehokkaampaa solusalpaa ja yhdistelmähoitoa, joilla on osalle potilaista hoitotuloksia huomattavasti parantava vaikutus. Ei ole enää aivan poikkeuksellista, että myös etäpesäkkeitä lähettäneen haimasyövän kanssa voi elää useamman vuoden.

Hepatiittivirukset ja alkoholi altistavat maksasolusyövälle

Maksasolusyöpä on maksan sisäinen kasvainsairaus, joka harvoin tulee ennalta täysin terveeseen maksaan. Sen riskitekijöitä ovat hepatiittivirusten tai alkoholin aiheuttamat maksavauriot. Lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään liittyvä maksasairaus on yleistyvä maksasyövän riskitekijä vauraissa maissa. Maksan pieni kasvain ei yleensä aiheuta oireita, vaan se löytyy usein muutoin sairaan maksan tutkimusten yhteydessä ja maksakirroosiin sairastuneilla potilailla. Maksasolusyöpää seulotaan jonkin verran kohdennetusti tekemällä maksan kuvauksia tasaisin väliajoin syövän löytämiseksi riittävän aikaisessa vaiheessa.

– Maksasolusyövässäkin etenemisnopeus on hyvin yksilöllistä. Osalla se voi olla hidas, mutta keskimääräisesti kyseessä on aggressiivinen syöpä, joka vaatii aktiivista hoitoa. Maksasolusyövän kohdalla yksilöllisten hoitojen kehitys on ollut niin merkittävää, että pitkälle edennyttä syöpää voidaan hallita vuosienkin ajan. Hoitojen käyttämistä voi kuitenkin rajoittaa se, jos maksa on vaurioitunut.

– Syövän rajoittuessa maksaan, käytetään ensisijaisesti maksaan kohdistuvia paikallishoitoja. Jos sairaus ei enää ole hallittavissa paikallishoidoilla tai jos se on levinnyt maksan ulkopuolelle, voidaan aloittaa täsmälääkkeisiin perustuva lääkehoito, ja uutuutena on tullut myös immunologisen hoidon mahdollisuus, Alanko kertoo.