Visionääri kaikkien syöpään sairastuneiden asialla

– Idea Docrates Syöpäsairaalan perustamisesta lähti puhtaasti siitä, että halusin tehdä oman työni paremmin, sillä lääkärin työ on minulle sydämenasia, kertoo Docrates Syöpäsairaalan perustaja, professori Timo Joensuu.

Docrateen toiminta rakentui aluksi vankan suomalaisen sädehoito-osaamisen varaan, jonka hyödyntämätön potentiaali Suomessa innosti Timoa luomaan uutta.

– Keskeinen oivallukseni heti alussa oli, että Suomi on sädehoidon kärkimaa ja sädehoidon annossuunnittelun optimointi on täällä todella kehittynyttä. Huomasin kuitenkin, että sädehoito oli tavallaan alihyödynnetty resurssi syövänhoidossa, ja sitä voitaisiin käyttää vieläkin paremmin. Odottamisen sijaan ymmärsin, että voin itsekin ottaa enemmän vastuuta oman alani kehittämisestä, Timo kertaa.

Sädehoito ei kuitenkaan ollut ainoa syövänhoidon ala, jossa riitti kehittämistä.

– Loppujen lopuksi sädehoidon kehitys oli kuitenkin tässä vain pieni välivaihe. Tiesin, että eteenpäin voitaisiin mennä monella muullakin saralla. Oli varsin ilmeistä, että syövänhoitoa kaikkinensa oli mahdollista tehostaa monellakin eri tavalla, Timo muistelee.

Yksi Timon innoittaja syöpäsairaalan perustamisessa oli myös Esa Saarisen Pafos-seminaari, jossa häneen kolahti erityisesti ajatus siitä, että jokainen meistä voi ottaa vastuun hyväntekemisestä ja toimia sen mukaisesti työssään ja arjessaan.

Toimintaidea rakentui kolmen oivalluksen varaan

Ensimmäisten pohdintojen jälkeen Docrates Syöpäsairaalan toimintaidea rakentui lopulta kolmen oivalluksen varaan:

1) Syöpäpotilasta on hoidettava kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti, eli usean eri erikoisalan osaajan voimin. Hänellä on oltava oma hoitotiimi, joka sisältää hoitoja koordinoivan vastuuhenkilön, joka toimii potilaan yhteyshenkilönä kaikissa lääketieteellisissä sekä sairaanhoidollisissa kysymyksissä.

2) Korkeatasoiseen tutkimukseen perustuvat hoitomuodot tulee yhdistää potilaskeskeiseen ja eettiseen hoitotapaan, jossa jokainen asiakas kohdataan yhdenvertaisena ihmisenä.

3) Suuret ikäluokat vanhenevat ja vaurastuvat, ja kysyntää ja rahoitusta yksityiselle toiminnalle riittää nyt ja tulevaisuudessa.

– Urani eri vaiheissa huomasin, että vaikka näitä asioita huomioitiin erilaisissa tutkimuksissa ja muissa yhteyksissä, ei niitä osattu nähdä kokonaisuutena tai laittaa käytäntöön. Silloin tajusin, että ainoa tapa, jolla nämä asiat saisi yhdistettyä, olisi oman sairaalan perustaminen, Timo toteaa.

Vision jälkeen unelmaa omasta sairaalasta lähdettiin kehittämään Pekka Aallon kanssa, ja mukaan kutsuttiin vielä Harri Puurunen (pääkuvassa), molemmat peruskoulutukseltaan fyysikkoja. He toivat projektiin mukaan sekä osaamista sädehoidosta ja taloushallinnosta, että yhteyksiä sädehoitolaitteiden valmistajiin.

Heinä-elokuussa 2006, vain viisi kuukautta Timon ensimmäisen yhteydenoton jälkeen, Harri laittoi Docrates Syöpäsairaalan perustamiseen tarvittavat paperit liikkeelle. Ensimmäiset syöpähoidot annettiin lokakuussa 2007.

15 vuotta yksityistä syövänhoitoa – potilas aina keskiössä

Docrateen toimintaa on alusta asti ohjannut hoitofilosofiamme keskeinen ajatus ‘Ihmisenä ihmisen rinnalla’. Jokaiselle docrateslaiselle potilas on aina keskiössä.

Timo pitää tärkeänä, että ihmisille tuodaan jatkuvasti merkityksellistä tietoa syövänhoidon alalta, helposti ymmärrettävällä tavalla. Potilaita tulisi auttaa tulkitsemaan alati kasvavaa tutkimustiedon määrää ja niiden sovelluksia myös omalla kohdallaan.

– Jatkuvasti valmistuu uusia merkittäviä syöpätutkimuksia, mutta ne voivat olla potilaalle vaikeita tulkita. Haluan, että potilaat saavat vastauksen kysymykseen: ”Mitä kaikki tämä uusi tieto tarkoittaa juuri minun kohdallani?, Timo kertoo.

– Ensimmäinen hanke tämän edistämiseksi oli kirjoittaa kirja nimeltä ”Elämä kantaa”, yhdessä potilaan kanssa. Myöhemmin kirjoitin kirjan myös syövän ja ravinnon yhteydestä.

Timo pyrkii edistämään potilaan ymmärrystä myös jokapäiväisissä potilastapaamisissa selittämällä kaikki hoitoon liittyvät asiat juurta jaksaen. Vastuullinen lääkäri tähtääkin aina lääkärin ja potilaan väliseen yhteiseen ymmärrykseen ja tietoisuuteen siitä, mitä on tapahtumassa. Tämä on asia, jota myös potilaat arvostavat.

Muun muassa ruotsalainen Claes kertoo olleensa saamastaan hoidosta äärimmäisen kiitollinen:

– Timo selitti minulle heti alkuun, mitä vaihtoehtoja minulla olisi hoitojen suhteen ja millaiset hoitojen onnistumisen todennäköisyydet ovat. Hän pyysi minua tulemaan vastaanotolle pian uudestaan, jotta voisimme jatkaa keskustelua, kun olisin ensin itse miettinyt asioita. Tapasin Timon uudestaan heti seuraavana päivä, jolloin hän piirsi minulle kuvan siitä, miten eturauhanen toimii, sekä selitti ns. Gleasonin luokituksen, jolla arvioidaan eturauhassyövän ennustetta. Hän selitti myös, miten syöpä leviää, ja me keskustelimme parantumisen mahdollisuudesta. Näin jälkikäteen ymmärrän, että sain todella ammattimaista hoitoa, ja aina välittömästi vastaukset kaikkiin kysymyksiini. Siksi minun ei tarvinnut valvoa öitä miettimässä, miten minun oikein kävisi, Claes pohti hoitojen jälkeen.

On tärkeää säilyttää pyrkimys parempaan

Vaikka syövänhoito on Suomessa kansainvälisesti mitattuna huipputasoa, pitää Timo yhä ongelmallisena, että potilaan asema hoitojen aikana on usein heikko, ja lääkärin rooli potilaan auttajana sumentuu helposti.

– Kun potilas soittaa ja kysyy apua, tuodaan muualla yleensä esille, että lääkärillä on jotain muuta ja tärkeämpää tekemistä. Ja tottahan se on, että nykyään lääkärit joutuvat tekemään tosi paljon muutakin kuin potilastyötä. Mutta valitettavasti yhä enemmän on lääkäreitä, jotka eivät ole potilaiden kanssa tekemisissä lainkaan. Näin sen ei pitäisi olla, Timo suree.

– Lähtökohtaisestihan lääkäri työskentelee ja on sairaalassa potilaita varten, eikä niin, että potilas olisi häiriöksi lääkärille, vaikka tämä tekisi tutkimustakin potilastyön ohessa.

Vaikka työn painopiste tulee olla potilaskohtaamisissa, Timo kokee myös, että jatkuvan kehittymisen kannalta asiantuntijuuden ylläpito on syöpälääkärin työssä yhtälailla tärkeää.

– On vaarallista kuvitella osaavansa kaiken ja tyytyä siihen, että homma toimii riittävän hyvin näin. Haaste on siinä, että vaikka tulokset ovat hyviä, niin jaksaa säilyttää aina sen pyrkimyksen uuteen ja parempaan. Se ei välttämättä aina ole niin itsestään selvää, ettei uraudu omassa ajattelussaan. Siksi käyn säännöllisesti hakemassa inspiraatiota uudelle tekemiselle kansainvälisistä konferensseista ja muista koulutustapahtumista, Timo kertoo.

Hyvä palvelu ja asiantuntijuus

Hyvä palvelu ja asiantuntijuus kantavat hedelmää myös asiakastyytyväisyyteen: 92 % Docrateen potilaista kertoo olevansa erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluun.

– Kun hoidetaan yksittäisiä ihmisiä, on hienoa kun he kertovat saamastaan hyvästä palvelusta kavereilleen. Suositukset tuovat uusia potilaita, Timo Joensuu toteaa.

– Siksi joka päivä pitää onnistua.